Rapsutusjuhlat

Sattuipa että juhlittiin suvun (emännän) yhteisiä synttäreitä . Mukana oli vauvoja ja vanhuksia ja kaikkia  sitä väliltä. Oli todella mukavaa. Takku oli juhlissa mukana . Ja nautti sydämensä kyllyydestä huomiosta, silitettelystä ja rapsutuksista. Ja taisi nautti myös juhla-aterian jämistä. Takku lienee synnynnäinen seurakoiralahjakkuus.
Kiitokset tapaamisesta ja  mukavista juhlista - meille kaikille!

Juhlilla oli myös etkot ja jatkot täällä kotosalla. Takun onnenpäivät jatkuivat - oli juoksulenkkejä! Sukulaistyttönen tanssi ja hyppeli ja Takku juoksi somasti mukana. Isompien juoksijoiden mukana Takku pinkoi pitkiä matkoja.

Lampaat eivät kovasti intountuneet juhlahumusta. Ensinnäkin ne saivat olla pitkiä päiviä omin nokkineen , kun olimme Takun kanssa juhlimassa. Toisekseen jäivät vähemmälle huomiolle, kun Edith ja Takku toivat itseään tarmokkaasti esille. Lalli kävi tervehtimässä vieraat ja vetäytyi omaan rauhaansa.



Vieraiden mentyä jatkettiin Takun kanssa yhdessä kävelyä, juoksupyrähdykset Takku teki ihan itse.

Lisää juoksuaskelia tuli siitä, kun koirulit Kaiku ja Taika kävivät vuorollaan vieraisilla.

Hellekesän tauon jälkeen käytiin Vaarojen jälkijehujen kenttäharjoituksissa. Oli rallytokoa ja houkutusrata, jonka loistokkaasta suorituksesta Takku tässä palaa.

Loppurauhoitus - ei uskoisi että tämäkin sessio alkoi moninaisilla ilmoitushaukuilla!

(kuvat Tuija Lehtonen)

Syksyn merkkien keskellä käydään viettämässä jatkokesää kukkivalla apilaniitylllä.

Jääviä liikkeitä

Keskiviikkona helle hellitti aavistuksen verran ja sen kunniaksi kävimme oikein porukkatreeneissä Joensuussa. Tehtiin kaikkea kivaa rallin liikkeitä, hyppyjä, A-esteitä ja yhteispaikallanoloa. Oli mukavaa.
Näistä harjoituksista innostuneena Takku suoritti oma-aloitteisesti jäämissuorituksia seuraavan aamun kävelyllä. Ensin se jäi pellon reunalle jotain tutkimaan. Emännän oli palattava hakeman se. Sitten kuljettiin taas yhdessä kohti kotiporttia, jonne emäntä kuitenkin saapui yksin. Koira oli jäänyt metsään (sitä temppua se ei ole tehnyt naismuistiin). Toki se tuli hetken kuluttua portin taakse.

Eräät rentoutuvat.

Joskus on tungosta  aamutervehdyksissä. Unelma ja Lalli saamassa hyvän huomenen toivotuksia toisiltaan ja minulta.
Kukin lammas saa noin kerran päivässä hellyyskohtauksen, syliintunkukohtauksen.
Samoin kissat. Edith aamulla palatessaan - voi ei olla nähty pitkään aikaan. Lalli illalla lähtiessään - koeta nyt pärjätä ja muista minut.

Koettiin raju ukkosmyrskykin. Salamoi ja paukkui ihan kohdalla (modeemi meni vaihtoon, kun en ennättänyt ajoissa kiskoa töpseleitä irti). Onneksi kukaan eläimistä ei ollut moksiskaan rytinöistä.

Tämän kesän harvinaisuus -sadepisaroita.

Helle jatkuu

Tänään oli emännän pakko taipua helteen tahtoon.Koiran aamuliikunta oli leukojen venyttelyä.Tähän on tultu.

Eilen illalla olimme reippaita ja kävelimme porokoirain kanssa joen rantaan. "otsasi hiessä pitää sinun koirasi ulkoiluttaman". Koirat jaksoivat hivenen juosta vielä pihassa, mutta makoilu tuntui myös maistuvan.

Uuden ystävämme Taikan (3v) tapasimme eräänä iltana uimarannalla. Tyttöset solmivat heti leikkiystävyyden ja niinpä hurautimme meidän pihaan ja päästettiin ne vapaasti leikkimään. Vauhtia oli niin, että valokvissa näkyy vain valkoisia viivoja. Vettä joivat välillä ja  kisailu jatkui. Ja jatketaan toisen kerran!

Aamukävelyt yritetään tehdä ajoissa ennen pahinta kuumuutta. Siinä on vain se hankala puoli, että metsän asukeilla on samat aatokset. Hivenen Takkua läähätytti, kun sen täytyi ajaa rusakko pois meidän kulkuteiltä. Oli tehokas parin minuutin homma.

Onneksi mielenkiinnon kohteita löytyy vähemmälläkin vaivalla. Mikä lie, mutta pitkään piti tutkia.

Joutessamme harjoitellaan selfie-kuvausta-

Puuliljat kukkivat, muut kukat jo kuihtuneet.