Pihaanmuuttajat

Viime perjantaina, aamulla varhain, pihaamme muutti naapurista kolme lammasta talvipakolaisiksi. Uudet asukit pysyttelivät laitumen reunoilla omissa porukoissaan. Kantaeläimistö oli toisella puolella omana joukkonaan.
Tutustuminen alkoi iltapäivällä hauskalla tavalla. Ensimmäisenä rohkaistui Ulpukka, joka kävi nuuhkimassa uudet tulokkaat. Jonkin ajan kuluttua Kielo, uusi vaalea lammas, kävi tutkimassa toisen lauman.

Seuraavana päivänä vierailut toisissa porukoissa lisääntyivät. Päivien vieriessä yhteiset toimet lisääntyvät - ensimmäisenä kaurojen syöntiin juoksu.

Uutukaisten ja Takun keskinäisen tutustumiseen aloitimme toisena päivänä - sitä ennen saivat katsella toisiaan aidanrakosista.
Pidin Takun narussa. Istuskeltiin ja kuljeskeltiin laitumella ensin kaukana lampaista, sitten lähentyen.Hyvin sujui, tosin tietysti muutama kerta mentiin liian lähelle ja yksi musta lammas hermostui ja laittoi päänsä puskuasentoon ja Takku säikähti ja haukkui tietysti. Ei se mitään, jatkettiin harjoituksia. Neljäntenä päivänä Takku oli minulla irti lampaiden joukossa ja kaikki pysyivät rauhallisina. Kuljettiin aika läheltä lampaita yhdessä "ohi mennään"- kehoituksella. Ja sitten viidentenä päivänä Takku oli sitä mieltä, että hallitsee homman. Se oli huomaamattani mennyt omatoimisesti lammashakaan ja kuljeskeli siellä kuin oikea lammaskoira. Jees! Lalli oli nähtävästi seurannut tilanne ja meni myös tutustumaan uusiin lampaisiin.

Voi olla että Takun mielestä hauskinta tässä lammashommassa on se että joka aamu naapurin Kaiku tulee pihaan. Tietysti emäntänsä mukana. Emännät hoitavat lampaita ja koirat vimmaavat.

Vimmaamisesta ei ollut puutetta tänäänkään kun Takun poika Jekku kävi kylässä. Jopa oli poika kasvanut, melkein mammansa kokoinen.

Saatiin oikein rakennekuva otettua, kun Jekku äkkäsi lampaat. Pitkään piti katsoa ja sitten tarmokkaasti haukkua.

Olipa mukava tavata Jekku (ent Viiru), iloinen ja reipas koira , 5kk.

Jekun sisko Piki lähetti terveisiä, kiitokset.
Kuvassa Piki esittelee paikallaan odottamisen taitojaan.
Voi että nuo pennut ovat jo niin koirannäköisiä!

Terveisiä saimme myös 11-vuotiaalta Kuuralta, on terve ja voimissaan.



Synttärionnittelut (19.9.) myös Nallelle, Penille ja Pepille (Nukan veljet).

Jokin aika sitten käytiin Takun kanssa Mäntyharjulla tervehtimässä Bertta-koiraa ja tietysti emäntäänsä . Bertta ei oikein tykännyt talouteensa tunkeutuneesta  nartusta. Eipä hätää, viritettiin koira-aita ja päästiin kuvan kertomaan tilanteeseen. Rauha tuvassa ja emännillä jutustelurauha.

Muuten on nautiskeltu kauniista syyspäivistä .

Pelloilla on helppo loitontua ja lähentyä.

Viimeisimmät villitykset

Edith on ottanut tavakseen tuoda Takulle aamiaiseksi hiiren eli myyrän.

Se tiputtaa elikon lattialle Takulle ja menee sitten itse syömään kuivamuonaa kupistaan.


Hiiri on sitten Takun hoidossa.........

Takku sai vieraakseen uuden koirakaverin , pikkuruisen Rullan.
Leikki maittoi.

Välillä piti käydä ihmetelemässä lampaita. Rullaa vähän jännitti. Se meni aidalle ja lampaan lähestyessä perääntyi vauhdilla. Ja sitten uudestaan. Takku toimii tukikoirana.















Ihan muuten vaan ostettiin lemmikkikoiralle uusi lelu. Olikin tosi mieluisa.

















Niin mieluisa että Unelmakin halusi osallistua ilonpitoon.

Ja sitten - tatta-daa!





Saatiin muutama agity-este ja nyt on sitten reenattu. Meillä on tämä ympyrå (mikä lie oikea nimi), hyppyeste ja

putken pätkä.


Siinä(kin) Takun suoritus on niin nopea, ettei kuvaajan reaktioaika riitä.

Kepit on vielä, mutta niitä ei olla ennätetty pystyttää.



Hauskaa hössötystä.

Koirakoulu saatiin kunnilla loppuun, olisihan siellä käynyt pidempääkin.
Koulun viimeisellä keralla oli kilpailu. Mikä koira nopeimmin istumassa tahi maassa. Lopussa kova kisa kahden koiran välillä, Takku se toinen. Uudestaan ja uudestaan eikä eroa saada aikaseksi. Takku sitten ratkaisi tilanteen sulkemalla korvansa ja unohtamalla mitä "maahan" sana tarkoittaa. Toiseksi siis tultiin. Osallistujia kolme.

Muuten entinen meno ja meininki.