maanantai 19. maaliskuuta 2018

Vaihtelevaa vauhtia




Takku on varmaan miettinyt, että emäntä on käynyt kurssin "Testaa koirasi sopeutumistaidot". On nimittäin olosuhteet tässä vaihdelleet
* Ensin oltiin niin aktiivisia; käytiin harkoissa ja kursseilla (rallya ja nose-workia).
* Sitten yhtäkkiä emäntä liikkui lähinnä sängyltä sohvalle. Koira tepsutti pihassa. Kun lopulta emäntä suostui ulkoilemaan, kävelyretket olivat varsinaisia tynkätyyppejä.









* Ja sitten eräänä aamupäivänä pihaan pelmahtivat porokoirapojat Raiku ja Tassu. Ohjelmassa oli riehumista (Takku ja Tassu) ja haukkumista kaikki kolme yhtä aikaa tai vuorotellen. Tuntitolkulla. Sisälle tuli sitten kolme uupunutta koiraa. Emännät istuksivat enimmäkseen sisällä, sattuneista syistä.








* Poroset emäntineen jäivät yökylään.
Kissat eivät oikein osanneet päättää oliko se kivaa vai ei. Edith, joka on rohkea tyttönen, oleili kamarissa omassa pikkukopassaan koirien ollessa sisällä ja teki tuttavuutta Tassun kanssa. Lalli, se jätkäpoika, kuljeskeli kamarissa, kun koirat olivat ulkona.











* Seuraavana päivänä sama ohjelma: riehuntaa ja kilpahaukuntaa. (Naapuri K. kävi muutamaa päivää myöhemmin pihaa auraamassa ja viritteli juttua aiheesta, miten oli naapurustossa hämmästelty meiltä kuuluvaa kovaa haukuntaa. Selitin syyn.)








*Päivä totuteltiin tasaiseen kävelyyn ja sitten tuli etelästä kaksi himohiihtäjää. Toinen hiihti pitkin pitäjää ties missä ja toinen hiihti Takun kanssa eri kokoisten järvien selkiä.
Ja eräs pötkötti sohvalla romaania lukien, ou nou.













* Tällä hitaammalla hiihtoretkellä oli Takun emäntäkin mukana. Sitä ei kyllä koirasta huomaa, koska se tietää kuka on oikea hiihtokaveri....

Valkoista lunta, pikkupakkasta ja auringon paistetta - täydellinen hiihtoloma.