Temppuja

Hämäryydessä ja kosteudessa on koitettu viihdyttää itseämme erilaisin tempuin. Pihasshan meillä on maalaisagility-esteitä: muutamia puunrankoja joiden yli voi mennä,  likakaivonkansi jonka päälle voi hypätä, penkki jonka  voi alittaa, muutama keppi kierrettäväksi jne. Nukan kanssa on harrastettu koko rataa Ja Rikan kanssa ylityksiä ja kiertämistä. No tehtiin Nukan kanssa hyppysarjoja. Rikka tuli siihen. Ensin katseli touhua ja sitten lähti mukaan. Niinpä meillä oli oikea sirkus! Nukka hyppää kahden esteen yli ja Rikka perässä kävelee kahden esteen yli. Minä ohjeistan: hyppy - yli - hyppy -yli.
Nyt on molemmilla sirkuseläimillä seuraava temppu harjoituksessa. Olen kyykyssä, pidän keppiä edessäni ilmassa (ei korkealla) ja koitan saada Nukan hyppäämään ja Rikan astumaan kepin yli. Jo onnistuu, tosin molempia täytyy vielä avittaa toisen käden houkutusnamilla. Rikan kanssa tämä onkin varsinainen temppu kouluttajalle . Rikka yrittää tietysti saada namin (näkkileivänmuru) kurkottamalla ja kouluttaja yrittää saada kätensä venymään. Jatketaan harjoituksia. Milla menee tarhaan, kun Rikka harjoittelee. Milla tekee yleensä pari tassunanto-temppua ja siirtyy sitten katselijaksi.

Melkein neljä vuotta sitten opetin Nukalle pinta-temppua http://kukkipuun.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=01 .
Nyt sain päähäni jatkaa harjoituksia! Otin paperiarkin , pistin sen lattialle. Nukka haisteli ja tutkisteli. Otin arkin, vein sen kauemmaksi Nukasta, osoitin arkia sormella ja sanoin: "pinta". Tulos tässä.

Ei ihan täydellinen suoritus, mutta lienee Nukassa vähän muistihirviönkin vikaa.













Muuten on vietetty pitkän pitkiä hämäränhetkiä.