lauantai 12. syyskuuta 2015

Pari perunaa ja muita syksyisiä juttuja


Tämmöisiä mötiköitä kaivoin perunamaalta - riittää yki peruna kahdeksi päiväksi.
Samalla tämä toimii mainoksena: näin hyvää luomumultaa tuottavat Rikka, Ulpukka, Unelma ja Esmeralda!







Syksyn tullen Nukka siirtyy sohvalle makoilemaan.






Ensimmäinen hanhiparvi tuli toissapäivänä.
Tänään muistin ottaa kameran mukaan aamukävelylle.
Varmuuden vuoksi ohitetaan lintuset naruissa ja muistutellaan mieliin katsomiskulttuuria.





 Hanhivapaalla pellolla koirat saivat olla irti.
 Juoksentelivat siellä heikossa ja palasivat sitten t-taukoa viettämään.

Nukka pienen matkan päähän




 ja Takku viereen istumaan.






 Pellolta poistuttaessa harjoiteltiin kaukokäskynä pysäytystä.
Hyvin onnistui (musta läntti kuvan alakulassa on kuvaajan varjo).

Hanhiparvi ohitettiin rauhallisesti - naruissa tietenkin..




















Seuraavalla pellolla taas vapaata liikuntaa.
















Takku oli nopsempi ja poistui paikalta hiiri suussaan.













Ollaan toki harrastettukin. Koirat ja muut eläimet ovat viihdyttäneet tuttuja vieraita. Rikka ja Takku ovat ihastuneet vieraileviin pikkupoikiin, naapurin lapsen lapsia. Rikka erityisesti siksi, että pojat etsivät Rikalle voikukan lehtiä, jotka Rikka syö hyvin varovasti pikkukäsistä. Ja Takku on ihastunut muuten vaan. Kun pojat tulivat samana päivänä toisen kerran, Takku repesi riemuunsa. Täytyi oikein tosissaan kieltää sitä riehumasta ja hyppimästä. Sitten Takku yritti parhaansa - istui hiljaa pojan sivulla, kulki rauhallisesti vieressä ja taas istui sivulle.

Takun kanssa ollaan taas kurssilla - ihan käytöstapoja. Ensimmäinen kerta oli makkarajuhlaa. Jokaisesta katseesta ja luopumisesta nakkia koiran suuhun. Vierellä kulkemista namin voimalla.  Toisella kerralla sitten olikin ohjelmassa jalanpolkemista vetävälle koiralle  - tämä oli meille  hankalampaa. Mutta tehokasta.









Kokeilin tänään tuota jalkatemppua kotioloissa. Oltiin postin hakumatkalla, koirat naruissa ja eikös siihen tien vieren puuhun hyppää kaksi oravaa. Hirveä veto ja haukunta. No minä pompin tasajalkaa molempien koirien edessä ja sanon matalalla äänellä (ainakin yritän) "riittää". Koirat vaikenee ja lähtee jatkamaan matkaa kanssani.


Nukka on selvästi nuortunut leikkauksen jälkeen, leikki enemmän sekä leluilla että Takun kanssa.









Jokin aika sitten harrasteltiin jälkeä porokoirain kanssa.



Jälkien vanhentumista odotellessa Takku ja Tassu leikkivät ja leikkivät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti