Takun juoksuaika on ohitettu. Toisaalta oli yksitoikkoista: samat lenkit päivästä toiseen narussa ja pihassa istuen ja odottaen josko sieltä tulisi sulho. Tai ainakin naapurin naikkoset. Toisaalta oli hyvin kiihkeää, kun juoksuiset Lempi, Kaiku ja Hilppa (!) saapuivat - kaikki vuorotellen tai yhtä aikaa toistansa astuen. Takku kosiskeli myös ahkerasti kissoja. Kyllä tuli korvat ja naamat pitkäään ja perusteellisesti nuoltua. Kissat ottivat huomion kiitollisina vastaan.
Takun kanssa on siirrytty pelloilla hiihtelyyn. Hanki kantaa sekä sukset että käpälät, joten kulku on kepeää. Tunnin juoksu hangenkuorilla ei tietenkään koiraa uuvuta, päin vastoin vimmaannnuttaa. Niinpä kotiinpäin tultassa Takku tekee laajoja pyrähdyksiä metsään. Hiihtelen siis loppumatkan yksin. Kotiportilla Takku on kuitenkin ekana.
Tutulla taukopaikalla on hiiret villiintyneet poissaollessamme. Takku yrittää tavoittaa niitä sekä ulko- että sisäkautta.Ja matkan jatkaminen on työn takana....
Lampaat jatkavat syömistä sisällä ja ulkona. Yhtenä aamuna toinen musta lammas viipyi ja viipyi vajassa - tavallisesti kolme nuorinta juoksee tosi vauhdilla ulos. Menen katsomaan - ja tämä hyväkäs on saanut kaurapussin suun auki! Nyt pussin suu on tiukasti kiinni. Joku toiveikas lammas käy silti kokeilemassa josko.
Viikolla kävimme Takun kanssa harrastamassa rallia. Takku teki pitkän pätkän tosi kauniisti. Ja olisi varmaan tehnyt pidemmänkin, jollei emäntä olisi täydellisesti sekoillut eri suuntaisten ja kestoisten käännösten kanssa. Nyt tämä samainen emäntä pyörii tuvassa yksikseen hokien : oikealle täys, vasemmalle käännös, oikealle -vasemmalle-oikealle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti