keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kurjet pellolla

Tänä aamuna olivat kurjet valloittaneet pellon! Niiden huutoja on kuulunut jo pari viikkoa. Kevät etenee, omalla tyylillään, ja lumen alta löytyy kaikenlaista.




Niinkuin esimerkiksi sähköpylvään talven aikana karistamat kävyt. Tämä on niitä luonnon ihmeitä!












Sarjasta "on se niin väärin" :
samanaikaiset kuvat minun ja sisareni kukkatarhasta.










Lumen alta paljastuu Takun riemuksi kaikenlaista
syksyllä pihaan unohtunutta tavaraa.
Edithiä kiinnostaa valokuvaus. Sain juuri ja juuri napattua kuvan ennenkuin se oli sylissä.









Lampaat karkasivat yhtenä päivänä aitauksestaan - kuvittelivat että tällä puolella olisi jo vihreää ruohoa.











Mutta merkittävin uutinen on kuitenkin se, että olemme Takun kanssa harkanneet ahkerasti - kaksi kertaa viikossa!
Kuvat on yhden treenikerran jälkeisiä. Raiku ja Tassu riehuvat Takun kanssa pihassamme.

On siis harrastettu porokoirain ja susirajalaisten kanssa. Parkkipaikolla ja hallissa. Päivällä ja illalla.

Eilen olikin vaativa harjoitus . Susirajan lappalaisten harjoitukset alkoivat mediatapaamisella!
Ja sitten Takun rataharjoitus oli oikea häiriötekijäharjoitus: ensin oli aivan yli-ihana porokoiran pentu! No siitä selvittiin niin ja näin. Ja eikös häiriöksi ilmesty jänis.! Olosuhteisiin nähden rata meni ok. Hauskaa oli.






Harjoitukset hallissa sujuivat hyvin. Hallin toisella puolella oli koiria agilitytreeneissä, mutta Takku ei niistä häiriintynyt pahemmin. Kentän hajut olivat pahemmat.
Treenikavereiden arvio: ohjaajalla opiskelemista, koira on ihan  hyvä. Kyllä me vielä.......










Tässä yleisessä aktiivisuuden huumassa käytiin tervehtimässä Berttaa emäntineen. Sattuipa niin että Bertta (ehkä kolme kertaa Takun kokoinen) pääsi näyttämään mielipiteensä vierailevasta piskistä Ei hätää Takku täysin ehjä, melu  vain kauhea. No Bertta toimitettiin syrjään ankarien moitteiden kera. Takku tuli viereeni, painoi päänsä polvelleni ja katsoi Bertan emäntää pitkään, hyvin murheellisesti ja hyvin, hyvin syyttävästi.
 Kotimatkalla Takku oli valmis tervehtimään vastaantulevia koiria häntä heiluen. Ei se pienistä hätkähdä, se on Nukan kasvattama.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti