Olipa sitten aamu, jolloin ei satanut! Koirat leikki somasti pihassa yhteisellä luulla. Nyt voi ottaa kuvia, jee.
Palattuani pihaan tilanne oli jo muuttunut, Nukka oli ominut luun. Ihan sopuisasti tai käyttäen korkeintaan henkistä väkivaltaa.
Hyvä on, ei sitten leikitä.
No, mitä nyt muka on tapahtunut?


Takku pysyy kävelyillä hyvin mukana, ainakin vielä. Toki Nukkakin pysyy mukana, omalla tyylillään. Se toimittaa omia asioitaan ja odottelee polun ja tien risteyksissä tai muilla sovituilla paikoilla tai juoksee joukon kiinni . Kun se tulee kutsuttaessa, se tulee minun luokseni - palkka, palkka. Takku sen sijaan käy tarkistamassa sijaintini ja tulee kutsuttaessa - ei minun luokseni vaan porukkaan mukaan.Esimerkiksi tänään olimme aamukävelyllä pikku-Onkamon metsissä, Oli käännytty paluumatkalle ja molemmat koirat katoaa. Huutelin molempia ja Takku syöksyy edestäpäin, pyörii hetken jaloissani ja juoksee sinne mistä oli tullutkin. Nukkaa ei näy. Talsin eteenpäin ja siellä on Nukka tienhaarassa odottamassa. Takku porhaltaa Nukan luo.
Lopuksi vielä arvoitus. On käyty hakemassa postit ja minulla on ollut kaksi apulaista.
Toinen posti on Nukan ttuoma ja toinen Takun. Vaan kumpi ja kumpi??
:) - hymiöterveisin Elämänehtoon kennelistä Olja ja Tuike
VastaaPoista