Koululainen

Takku on palannut koulusta kotiin, on se kovaa. Loppuilta kuluu sitten maatessa ja Takku menee hyvissä ajoin yöunille.

Tällä viikolla koulu oli uudessa paikassa- lähellä autotie, kävelykatu ja mopojen ajelureitti. Yllättävän hyvin Takku pystyi keskittymään. Olin ihan hämmästynyt, kun se kotona on sellainen syöksyilijä. Ettei se vain pidä koulusta??? Tällä kertaa Takun onnistui leikkiä pikkuisen parinkoulutoverin kanssa, kun opettajan silmä vältti...

Olen Takun myötä saanut oppia mitä koiran taistelutahdolla (siis hyvässä mielessä tarkoitetaan). Kaisa, Milla ja Nukka ovat kaikki taistelutahdon suhteen miinus-koiria. Takku on eka koirani, joka vetoleikissä voitettuaan tuo lelun takaisin vedettäväksi. Liekö sekin taistelutahtoa, että Takkuun ei tehoa normaalit kiellot (EI kiipeä pöydälle jne). Sitä kun yrittää napakasti kieltää, se vaan riehaantuu. On täytynyt opetella r-a-u--h-a-l-l-i-s-s-t-i  komentamaan. Kaikkea sitä.

Nukka on mukana kun Takku käy koulua. Kävelytän ensin molemmat koirat (kaoottista menoa) ja sitten Nukka odottaa autossa. Oppitunnin jälkeen Takku odottaa autossa ja käymme Nukan kanssa kävelyllä. Ah autuutta ja nautintoa - ei ole aikuisen koiran voittanutta.

Ensiräntä

Viime viikolla satoi ensirännän. Takun tulkinta asiasta oli, että se on syötävää. Takku kulki pitkin pihaa hamuten lunta suuhunsa. Lopulta ehkä tajusi, että vettähän se onkin.
Huom. valkea koiramme muuttui lumen myötä beigenväriseksi! Väri on aito, koska kuva on otettu heti aamulla.

Tässä on maassa jo oikeaa lunta. Pieni pakkanen piristää koiria ja aurinko ihmisiä.
Nukka koira piristyi tänä aamuna niin, että hävisi kauas metsään jänisjahtiin. Takun kanssa ennätettiin tulla kotiin takaisin, ennenkuin

Takku huomasi portin takana inisijän ja toivotti kovasti tervetulleeksi.

Nukka suoritti tarkistuksen - onko kaikki OK tai ainakin arvojärjestys.
Sitten koirat aloittivat leikkiriehumisen.


Jolloin taas

Rikka oli sitä mieltä, että alkaa myös riehua - eli juoksuttaa koiria.

Minä menin väliin eli aloin seurustella Rikan kanssa, jolloin koirat voivat siirtyä takavasemmalle.

Leikkituokio illalla. Olipahyvä, että tulin tämän ikuistaneeksi (?) . Kyseessä on kauan sitten kissojen leluksi viritelty kurkihirrestä roikkuva juttu. Kuvanoton jälkeisenä päivänä Takku repi narut ja helistimet alas.

Takku leikkii lattialla ja Edith seuraa lelun tuhoa.













Pentukoulua on jatkettu Takun kanssa. Takun mieliaine koulussa on se, jossa ihmiset tulevat silittimään, kopeloimaan ja katsomaan hampaita.

Puuhastelua

Mitäpä on puuhattu? No kävelty syksyissä maisemissa. Lähtiessä kuulostelen kuuluuko jostain koirien haukuntaa - metsästysaika. Jos kuuluu, mennään toiseen suuntaan.

Tuolta taitaa olla jotakin. Ei siis sinne.
Viime päivinä on molempien koirien luoksetulot olleet oikein voittajaluokkaa -kiitos tarkemmin määrittelemättömän erityisherkun.
Toki on narukävelyäkin harrastettu. Vaan siinä on eräällä vielä opettelemista - koetan olla kärsivällinen. Hoen kulkiessani :" Hienosti Nukka osaa - varmasti Takku oppii".


Aloitin Ulpukan kerinnän. Suljin lampaat ja aasin katokseen. Takku oli mukana, se oli ainut elikoista, joka pystyi kulkemaan sisään ja ulos Nukka lähti omiin hommiinsa kun tajusi mitä tehdään. Ulpukka on tosi hankala kerittävä, se ei malta pysyä paikoillaan kuin pari minuuttia ja sen villa on niin tiheää ja paksua, ettei saksilla meinaa siihen pystyä. Muut lampaat ja aasi seisoivat ja katsoivat tuherrustani. Esmeralda kävi välillä tuppautumassa leikattavaksi. Takku touhotti ensin lampiden kanssa ,kulki sisään ja ulos. Lopulta se petasi itselleen petin Rikan viereen ja kävi lepäilemään. Sain leikattua Ulpukalta villat toiselta puolelta, ei kestänyt selkä eikä hermot enempää. Jatketaan jonain päivänä.

Tämä on Takun normaali look täällä kotosalla.

Tässä make-upin salaisuus. Odotamme lunta ja reilusti.

Joku päivä sitten Nukka kätki jonkin Kallisarvoisen pihassa olevaan pehkukasaan. Takku sai äkkihäädön yrittäessään mennä sitä tutkimaan. Tässä Nukka kauko-ohjaa Takkua pysymään poissa aarteelta.
Minulle Nukka suvaitsi esitellä kätkönsä. Mikä sulla on siellä, kysyn minä ja Nukkaa alkaa kaivaa ja kaivaa. Minä en näe muuta kuin multaa ja olkia. Sitten Nukka peittelee aarteensa hyvin huolellisesti uudestaan. Ensin käpälillä ja sitten kuonolla. Siellä on. Olkoon minun puolestani.

Lepo touhujen välillä.

Valkoinen paimenkoira

"Onko se valkoinen paimenkoira?" kysyttiin pentukoulussa. No onhan se, tavallaan.

Takku on nyt siirtynyt koulutusputkeen. Toisella oppitunnilla oli jo aika hyvin kontaktissa ja innostui leikkimään. Koulussa on noin 8 oppilasta, vaikka mitä rotuja, isoja ja pieniä. Ja Takku harjoitteli erilaisten äänten tuottamista. Täytyy yrittää järjestää tutustumistuokioita. . .
Koulussa on opiskeltu kontaktia ja sivulla istumista. Nämä siis niitä : kyllä-se-kotona-osaa-taitoja. Ohjelmassa myös ohituksia ja luoksetuloa.Kivaa on ollut.


Eilen oli monimuotoinen päivä. Ensinnä aamulla koirien onnistui livahtaa kävelyllä pellolle, jonne oli levitetty lietelantaa. Sitä koiran riemua! Sain ne kiskottua sieltä aika vähäisin muistoin, mutta pesu oli tietenkin edessä kotona. Nukka menee suihkuun itse - tosin teloitettavaksi vietävän näköisenä. Takku sen sijaan oli työnnettävä pestäväksi ja se rimpuili koko ajan. Olihan minulla  rauhoitusnamia mukana, vaan ei auttanut. Pesutuokion jälkeen Takku pakoili minua, joka kerran kun kutsuin, se lähti toiseen suuntaan. Sisälle ei missään tapauksessa - kannoin sen sitten päiväunille. Huh, huh ja illalla pentukoulu!!

Rauhoitumme sitten siestan viettoon. Kaikki havahtuvat outoihin räpistysääniin - talitintti on tullut sisälle. Nukka ja Takku olivat ihmeen rauhallisia, katselivat vain kummissaan. Aukaisin ovia ja ikkunoita, jotta lintu älyäisi lentää ulos.

Vaan Edith oli myös herännyt päiväuniltaan. Eikä siinä mennyt aikaakaan, kun lintu oli sen kynsissä. Edith asetti linnun maahan, tuijotteli sitä ja jos yritti paeta - kiinni. Yritin pelastaa linnun, mutta en ollut tarpeeksi nopea, se lehahti lentoon ja lopulta taas Edithin suuhun. Draama päättyi siten, kun lintuparka paetessaan kopsahti ikkunaan ja putosi kuolleena kirjoituspöydälle.

Onneksi Vappu tuli kyläilemään ja saatoimme unohtaa traumat ja draamat.

Takku kulki iloisesti Vapun perässä- myös sisälle ja kylppäriin. Nukka yritti ensin estää Vapun ja Takun seurustelun, mutta antoi sitten periksi.










**********************************************************************************

Viime viikolla Nippanappa lähti viheriäisille niityille ja vilvoittavien vetten ääreen. Yhdeksän vuotta elettiin yhdessä.










**********************************************************************************