Uintia ja autoilua

Viime päivien ohjelmassa on ollut paitsi ihmis- myös koiravierailuja.
Naapurin Lempi tekee tuttavuutta. Lempi osoitti Takulle myös kasvattajan otteita, jolloin Nukka liittyi seuraan ja komensi Takkua parilla kunnon murinalla. Mikä ajatus, ei tietoa.

Sitten Takku saattoi riepotella Lempiä.










Porokoirat Aihki ja Raiku vierailivat eräänä iltana ( kuvat L.Koski).

Tässä Takku ihmettelee Raikun raikuvaa haukkua pihassa.

Kävelyllä alkumatkasta Takku juoksi reippaasti mukana, mutta väisteli huolellisesti porokoiria - kipitteli Nukan luo.
Peltotietä kulkiessa Takku oli jo niin vauhdissa, että ryntäsi ojavierusheinikkoon. Ja putosi syvään vesiojaan. No, minä tietysti perässä pelastamaan pientä. Mutta ennätin tuskin kastella kenkiäni, kun

Takku jo ui ojan poikki ja kiipesi toiselle puolelle.

Vähän likastuin, mutta ei se mitään!

 Sitten kuljettiin porukassa.

Etelän kesävieraiden kanssa käytiin ahkerasti uimarannoilla.

Samalla harjoiteltiin autoilua. Haettiin vieraat Joensuun asemalta, Takku oli menomatkalla kuljetusboksissa, tulomatkalla valjaissa takapenkillä Hannan vieressä. Aikamoista venkoilua! Ahkerien uinti- ja kaupparetkien seurauksena tapahtui huimaa kehitystä. Kun saatoimme vieraat muutaman päivän kuluttua asemalle, niin kotimatkalla takapenkillä istui valjaissa rauhallinen pikkukoira, joka sitten asettui nukkumaan. Nukka matkustaa takapenkin edessä lattialla.

Lampaat on nuoltu, Esmeraldan kanssa viritetty leikkiä. Liiallista tuttavuutta Rikan kanssa olen vähän toppuutellut, varmuuden vuoksi.

Edith on palannut normaaliin elämään: nukkuu päivällä sisällä , tulee moikkaamaan Takusta välittämättä.
Mutta Lalli-parka! Se on nyt saanut päähänsä, että täällä on vaarallista. Jokunen aika sitten Lalli lähestyi Takkua pihassa, jolloin Nukka tuli kuin salama ja karkoitti Lallin. Lalli tuli kyllä takaisin. Mutta! Saman päivän iltana läksin koirain kanssa hakemaan iltaheiniä lampaille ja aasille. Lalli tuli ja asettui etupihalle makaamaan. No minä otin Takun syliin, jotta se ei riehuisi. Tyhmä minä: Nukka syöksyy ajamaan Lallia pois . Sitten Lallia ei näkynytkään päivään. Lopulta tuli portille, ei väistänyt häntää heiluttavaa Nukkaa. En tiedä olinko se sitten minä vai Takku , joka sai sen pinkomaan metsään. Hoh-hoijaa!

Nukka "synnytti" päivänä muutamana kumisen kalan, jota se varjeli Takulta. Vaan olihan sekin lelu lopulta Takun suussa.

Viidentenä päivänä

Tämä päivä on ollut suurten muutosten päivä - liekö viisikin taikaluku. Takku on koko päivän ollut Nukan kimpussa. Kun Nukka makaa, se hyppii päällä, heitti kuperkeikankin Nukan selän yli. Kun Nukka kävelee, Takku on kimpussa: hyppii, riehtoo karvoista.Ja Nukka vain on.

Takku on valloittanut kaikki Nukan paikat, tunki itsensä ulkonakin Nukan omalle makuukuopalle ja kaivoi siihen itselleen tilaa!
Aamuisin ovat tätäkin ennen nyhjänneet keskenään patjallani - sellaista koirien pientä hiljaista leikkiä.

Sohva on vielä Nukan, koska Takku ei pääse sinne.

Takkuhan on hyvin oppivainen, Nukan ei ole sitä paljon alkuopetuksen jälkeen tarvinnut komentaa. Ruokaillessa Nukan täytyy vielä antaa muutama matala varoitus, kun Taku ei meinaa pysyä omalla ruokakupillaan.







Kissat ovat valloittamassa omia alueitaan takaisin, kumpiki tyylillään. Edith seuraten, milloin Takku nukkuu. Silloin se kiipeää syliini, käy syömässä, saattaa kuljeksia ympäriinsä. Lalli taas tulee kun tahtoo, murahtaa jos Takku yrittää tulla liian lähelle. Kun Lalli on sisällä, houkuttelen Takun ulos -konfliktien ennaltaehkäisyä - ja Lalli tulee perässä ja asettuu näkyvästi keskelle pihaa.
Lampaita Takku uskaltaa jo lähestyä ja lipaista kielellään, kun ne tulevat yksitellen. Mutta neljä uteliaasti tuijottavaa ja lähelle tunkevaa lammasta on liikaa isommallekin koiralle, saati pienelle.

Naapurin Hilppa kävi tervehtimässä Takkua. Ja Takku tiesi tarkkaan miten vanhoja rouvakoiria moikataan. Hilppa on Takun sukulainen: Hilpan äiti on Takun isoisoisoäiti emänsä puolelta ja isoisoisoisoisoäiti isänsä puolelta. Kaisan jälkeläisiä siis kaikki tyyni.

Kävelyillä on käyty aamuin illoin. Tässä mennään metsäpolkua pitkin.

Ja tässä upea luoksetulo metsässä!












 Huomasin, etten ole tainnut laittaa Takun virallisia tietoja: kas tässä

                                              Takana puuhakas päivä!

Elellään

On jo ihan arkiseksi muuttunut elomme uutukaisen kanssa. Takku itse on sitä mieltä, että se on täällä omalla paikallaan.Tämän päättelin siitä, että jo eilen illalla ulkona pissauksen jälkeen sen piti pistää heinät ja sorat lentoon.
Eilen ohjelmassa oli lampaisiin ja aasiin tutustumista, sylissä istuen. Aikamoisen jännittävää, Takku painautui tiiviisti kiinni minuun. Pihassa se istuu ja katselee lampaita ja aasia hyvän matkan päästä totisena. Kun Rikka liikahtaa, Takku murahtaa .
Tänään oli vuorossa kissoihin tutustuminen. Kissaparat on pysytelleet piilossa, vaivihkaa käyneet syömässä. Tänään on satanut koko päivän, joten sain pyydystettyä molemmat kissat yhtäaikaa sisälle.

Takkuhan on tietysti kovin kiinnostunut kissoista, mutta se lähestyy niitä hyppien ja pomppien (mikä on muuten sen perusliikkumistapa) ja siitä kissat eivät pidä. Niinpä Takulla on leikkikalut harhautuksena. Edith jäikin sitten sisälle nukkumaan, mutta Lalli oli sitä mieltä, että:  jos en voi olla missä haluan, menen pois.




Yhdessä kävelyä on harjoiteltu pihassa , hyvin pomppii mukana ja tulee luokse. Eilen illalla käviimme tietä pitkin jo vähän pitemmällä lenkillä, molemmat koirat irti. Minulla kauniina ajatuksena, että saisin Takun kulkemaan minun eikä Nukan matkassa. Mitä pitemmälle mentiin, sitä epätoivoisemmalta tuo tavoite vaikutti! Käännyttiin. Loppumatkan annoin koirien juosta täysillä kotiinpäin. Siitä tulikin mieleeni, oletteko tavanneet kissanpentua, joka kompastuisi omiin jalkoihinsa? Tänä aamuna oltiin kävelyllä ihmisten aikaan, kahdeksan maissa hyvin nukutun yön jälkeen. Takku nukkui häkissään inahtamatta. Kävely lopahti, kun Nukka on vaiheessa ja oli sitä mieltä, että kotoa ja sohvalta ei voi poistua.

Takku ja perintölelu

Kaks koiraa

No niin, nyt on pihassa taas kaksi koiraa.

Takku muutti meille eilen. Reilun tunnin automatkan nukkui kopassa, pari kertaa havahtui, inisi ja jatkoi lepoa.

Kotosalla tutustui ensin Nukkaan. Ja yllätys, yllätys tapaaminen sujui herttaisesti!

Jonkin ajan kuluttua Nukka havahtui ja vähän murinalla opasti Takkua.

Takku tutki reippaasti tuvan ja pihan. Tosin välillä sen piti päästä syliin ja sitten taas menoksi.

Juuri kun ennätin ajatella, että tämähän on helppoa ja mutkatonta, tuli nukkumaan menon aika. Päivällä nukutaan vaivattomasti, mutta yöpuulle mentäessä olikin huuto- ja ulvonta- ja haukkusirkus . Takku oli häkissä. Minä nukuin vieressä - ei auttanut. No hiljeni se lopulta. Mutta kuinka ollakaan, huomasin olevani koirien kanssa aamukävelyllä ennen aamu seitsemää!

Tänä aamuna pihassa.Takku on oppinut sopivan etäisyyden Nukasta.
 Nukka esittää välinpitämätöntä,






vaan missä se on ja minne se meni?

Kaikki hyvin.

Tulollaan

Sain kuvia Juskankankaan kennelistä.

Kovasti siellä ollaan tulossa

   


 - tai sitten menossa...

Kesäisiä tunnelmia

kesä etenee. On koettu uuvuttavat helteet, muutamat taivaan jyrinät, pari sadetta. Juuri nyt aurinko paistaa, sirkat sirittää ja tuulee mukavasti. On kestetty urhoollisesti hyttys-, polttiais- ja paarmahyökkäykset.

Nyt on helpottanut ja Rikkakin voi ottaa aurinkoa rauhassa. Se oli tosi surkea pahimpaan hyönteisaikaan. Auringossa paarmat ja varjossa itikat! pikiöljyllä voitelin, ehkä vähän auttoi. Lampaille on onneksi olemassa kunnon hyönteismyrkyt.






Kissat viettävät kesää tavalliseen tapaansa:

Sisällä päivät, yöt ulkona.

Nukan vilvoittelupaikka on seinän vieressä. Helteiden hellitettyä on toki kävelty - heinäpellot on niitetty, joten hyviä reittejä löytyy. Juuri nyt Nukka kehittelee pesän rakentamista . . .mielenkiintoista, koska viikon kuluttua olisi sille tarjolla oikea pentu?!?