sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Elellään

On jo ihan arkiseksi muuttunut elomme uutukaisen kanssa. Takku itse on sitä mieltä, että se on täällä omalla paikallaan.Tämän päättelin siitä, että jo eilen illalla ulkona pissauksen jälkeen sen piti pistää heinät ja sorat lentoon.
Eilen ohjelmassa oli lampaisiin ja aasiin tutustumista, sylissä istuen. Aikamoisen jännittävää, Takku painautui tiiviisti kiinni minuun. Pihassa se istuu ja katselee lampaita ja aasia hyvän matkan päästä totisena. Kun Rikka liikahtaa, Takku murahtaa .
Tänään oli vuorossa kissoihin tutustuminen. Kissaparat on pysytelleet piilossa, vaivihkaa käyneet syömässä. Tänään on satanut koko päivän, joten sain pyydystettyä molemmat kissat yhtäaikaa sisälle.


Takkuhan on tietysti kovin kiinnostunut kissoista, mutta se lähestyy niitä hyppien ja pomppien (mikä on muuten sen perusliikkumistapa) ja siitä kissat eivät pidä. Niinpä Takulla on leikkikalut harhautuksena. Edith jäikin sitten sisälle nukkumaan, mutta Lalli oli sitä mieltä, että:  jos en voi olla missä haluan, menen pois.




Yhdessä kävelyä on harjoiteltu pihassa , hyvin pomppii mukana ja tulee luokse. Eilen illalla käviimme tietä pitkin jo vähän pitemmällä lenkillä, molemmat koirat irti. Minulla kauniina ajatuksena, että saisin Takun kulkemaan minun eikä Nukan matkassa. Mitä pitemmälle mentiin, sitä epätoivoisemmalta tuo tavoite vaikutti! Käännyttiin. Loppumatkan annoin koirien juosta täysillä kotiinpäin. Siitä tulikin mieleeni, oletteko tavanneet kissanpentua, joka kompastuisi omiin jalkoihinsa? Tänä aamuna oltiin kävelyllä ihmisten aikaan, kahdeksan maissa hyvin nukutun yön jälkeen. Takku nukkui häkissään inahtamatta. Kävely lopahti, kun Nukka on vaiheessa ja oli sitä mieltä, että kotoa ja sohvalta ei voi poistua.





Takku ja perintölelu
















1 kommentti:

  1. Voi että osaa olla suloisen ja hellyttävän näköinen pikku koiru. Aivan ihana! On siellä sinulla pieni ilopilleri nyt, jonka kanssa varmasti puuhaa riittää niin aamusta kuin illasta.
    Lahja

    VastaaPoista