Seurustelua, urheilua, koulua ym

Olemme viettäneet rattoisia hetkiä kesävieraiden keralla. Takku on pitänyt seuraa ahkerasti. Ensin ylimmän ystävänsä kanssa rapsutuksesta toiseen. Huippuhetket olivat kuitenkin ne kun Takku pääsi juoksulenkille mukaan - sitä riemua! (Ja emännällä tietysti huono omatunto, kun ei jaksa juosta kuin kuusi askelta.) Takku juoksee innolla, mutta ei vielä, kuulemma, täysin oikeaoppisesti - harhautuu haukkumaan koiria ja hevosia. Mutta kivaa tuntuu silti olevan molemmilla lenkkeilijöillä.

Sitten saimme seuraksemme vieraat Englannista ja Takulla taas rapsutuspäivät.

Käytiin Ukkolaavulla retkellä. Turistit uivat, mutta Takku paikallisena ymmärsi , että tuuli on liian vilpoinen.

Kävelylenkeillä käytiin sateesta huolimatta. Pikkuvieras halusi taluttaa Takkua. Hyvin meni siihen asti, kunnes Takku äkkäsi tien vierellä hiiren ja teki komean kettu hypyn. Onneksi siitä selvittiin puolen minuutin säikähdysitkulla ja jatkettiin matkaa.

Kissat eivät antaneet vieraiden paljoa häiritä elämäänsä - asiat tärkeysjärjestykseen. Ruokaa! Nyt.

Takun kanssa on jatkettu koulunkäyntiä. Hyvin menee, kolmannella kerralla ei tarvinnut yhtään haukkua tosi isoa koiraa! On harjoiteltu erilaisia sivulletuloja ja paikallaan pysymistä. Takulle täytyy keksiä väliohjelmaa, kun sen mielestä kolmas kerta samaa asiaa on jo liikaa.
Nyt meillä on kotiläksynä kapulan suussapitäminen. On harjoiteltu - olemma ottaneet oikein naksuttimen käyttöön! Vau, hyvä me. Opiskelu sujui hyvin ja edstystä tapahtui, kunnes. No Takku oli siinä edessäni suu ammollaan ja laitoin kapulan sen suuhun. Se oli Takun mielestä törkeä temppu, se lähti ulos. Eikä sitten halunnut edes lähestyä koko kapulaan. Pidettiin päivän tauko ja aloitettiin alusta.

Tänään otin naksuttimen mukaan kun mentiin kävelylle kylille. Tavattiin onneksi kolme koiraa. Yksi pieni,no problem, ohitettiin aika kaukaa. Yksi iso, ennen tavattu. Se tuli takaa ja Takku tempaisi haukkuen. Rauhoittui heti kun naksutin! Koirat saivat sitten moikata ja sen jälkeen Takku läksi somasti mukaani. Kolmas koira oli iso haukkuva. Takku haukkui kerran, sanoin katsotaan ja naksutin. Ja Takku katsoi hiljaa haukkuvaa koiraa. Sitten mentiin koirapuistoon. Siellä ei ollut koiria.


Entäpä pentumme maailmalla? Hyvin voivat ja kasvavat.

Piki-tyttönen, on muuten saanut kaikenlaista merkkiä naamaansa, ihan mustana läksi täältä.

Heppu käy koulua ja osaa hypätä sohvalle.

Jekkulla ja Vennilla oli taas treffit.

Opintoja

Takku on aloittanut Toko-opinnot oikein kurssilla Koirakoulu Napakassa. Tiistaina oli eka kerta. Koulussa oli kuusi koiraa - hyvin pienistä hyvin hyvin suuriin. Jättiläiskoiraa piti Takun ensin haukkua, tietysti. Vähän kuljeskeltiin kentällä ison koiran lähistöllä ja sitten helpotti. Varsinaisissa koulusuoituksissa ei sitten ollutkaan "haittaa" muista koirista. Harjoiteltiin perusasennon  ja seuraamisen alkeita. Suurin ongelma oli siinä, että emäntä ei osannut  köppösormillaan muodostaa oikeanlaista namikippoa! Muuten meni ihan hyvin, kun vain Takun huomio säilyi asiassa.
Kävimme viime viikolla harjoittelemassa koulutuskentällä oloa porokoirain kanssa. Takku oli ihan innoissaan vaihtelevist tempuista ja erityisesti loppuleikistä Leenan kanssa.

Kuvassa ei harjoitella mitään, vaan ollaan tauolla.

Pihapiirissä on tietysti lampaat paimennettavina.

Näin sievään riviin ne on saatu!
Ei oikeasti, Takulle ei ole vielä kirkastunut paimentamisen käsite. Emäntä hoitaa paimennushommat ja Takku kulkee mukana.








Pihapiirissä olikin taas erilaista menoa, kun Takku sai Tassun ja Raikun kaveriksi. VIDEO 
löytyy  täältä.

Kävimme Rikkaa tervehtimässä. Tällä kertaa se tulikin heti tervehtimään ja lerputti huultaan. Hyvin voi ja viihtyy!

Vihtori- aasi tuli seurustelemaan sekä ihmisten että Takun kanssa.

Aikansa seurassamme oltuaan kaverukst lähtivät yksissä tuumin niitylle heinää syömään.

Kun menin niiden perässä niitylle, Rikka juoksikin luokseni - ah onnea.
Ja tietysti Rikka tuli Meerinkin rapsuteltavaksi.
Jonkin ajan kuluttua Rikka ja Vihtori juoksivat yhdessä sisälle talliin. Voi että  on mukavaa katsoa niitä kaveruksina.

Menimme sitten vielä moikkaamaan aaseja talliin. Menimme sisä kautta. Suljetun oven edessä aasien emäntä kyseli: "onko siellä ketään? " ja kaksi aasia huusi vastauksen "me täällä Vihtori ja Rikka" - tietysti aasien kielellä.