Tarhaa ja narua

Takku on juoksullaan ja sen vapautta on rajoitettu. Sisällä kissat alkavat kyllästyä Takun kiihkoon. Ainahan se on suhtautunut kissoihin ystävällisesti ja kissat siihen.

Mutta tämä nykyinen meno ei miellytä. Takku kiehnää ja kosiskelee kisuja sekä yrittää astua niitä. Toppuuttelen Takkua ja lohdutan kaikkia asian osaisia: ei tää kestä kauan...

Kävellään kuitenkin katselemassa muuttuvia maisemia.

Kovin sitä ollaan hormoonien armoilla, siis koiran. Sinne jäivät ralli-toko kurssit, paimennukset ja peltojuoksut porokoirain kanssa..

Pihassa ovat kuitenkin vielä nämä telineet ja voidaan harrastaa(!). Tuokiot jäävät yleensä lyhyiksi kun oppilaan mielenkiinto katoaa ja kun ohjaajan sormet jäätyy.

Paimenkoira

Viime sunnuntain Takku ja poikansa Venni viettivät Pohjolan lammastilalla Kerimäellä. Tokihan paikalla oli muitakin paimennusoppilaita ja tietysti iso joukko lampaita. Kukin koira kävi paimennuksessa kaksi kertaa.

Takku päästettin lammasaitaukseen vapaana. Se katseli - jassoo lampaita täällä ja tutkisteli sitten aitauksen hajuja. Kuljin aitauksessa ja lampaat perässä. Ja Takku alkoi kulkea mukana lampaiden perässä! Se jopa teki kiertoliikkeet pysyen kuitenkin takana, suurimman osan aikaa.

Toisella yrittämällämme Takku oli selvästi jo keksinyt mistä on. Se kulki yleensä hiljaa laumaa seuraten, mutta kun lampaat pysähtyivät paikoilleen, Takku haukkui ja sai ne liikkeelle!
Ihan kaikkea Takku ei vielä keksinyt. Muutamia kertoja, kun käännyin katsomaan taakseni, huomasin joku yksittäinen lammas oli jäänyt taakse. Takun mielestä se sai olla siellä. Kävin sitten lauman kanssa poimimassa eksyneen porukkaa.

Puolitoista-vuotiaan Vennin paimennus oli vauhdikasta ja äänekästä. Se kyllä oli aikamoisen taitava - siinä on äitsykälle mallia.

Oli niin hauskaa, että lähdemme Takun kanssa uudestaan paimeneen muutaman viikon kuluttua.

Kuvat Tuija ja Salla Lauronen

Entäpä kotoiset lampaat?
Kuljeksivat pihassa etsien ruohoa keltaisten lehtien seasta. Ilman paimenkoiraa?

Ei hätää, onhan se paimenkin mukana....

Vahtikoira

Tänään meillä oli lampaiden keritsemispäivä. Onneksi sattui aurinkoinen päivä ja lampaat olivat ulkona. Istuin pihassa ja nypin ja harjasin niiden villoja  puhtaiksi heinistä.
Keritsijä tuloajaksi oli sovittu neljältä iltapäivällä. Vein lampaat lampolaan. Ja laitoin Takun tarhaan vahtikoiraksi. Itse menin puuhiini sisälle: Takku ilmoittaa sitten haukulla kun keritsijä tulee. Toimittelen niitä näitä, hiljaista on. Lopulta kuulen auton ovien ääntä. Siellähän keritsijä on autonsa vieressä. Menen ulos ja  - keritsijä sanoo jo kerinneensä lampaat, villat on neljässä kassissa lampolassa. Saa muuten sanoa minulle asian kahteen kertaan ennen kuin tajuan!
Vahtikoira Takku makoilee koppinsa katolla - mitä tuota ilmoittamaan, tuttu mies.

Menemme sitten koiran kanssa lampolaan. Siellä on villoja kasseissa ja kovasti kutistuneita lampaita.
Kuvassa Esmeralda  - sato on korjattu, kiitos. Muista lampaista en saanut kuvia, kun ne olivat niinn epäesteettisissä asetelmissa.

Sateiden lomassa on kierrelty erilaisissa maisemissa ja nautittu syksyn harmaudesta ja väreistä.

Takusta on kehittynyt hyvä kävelykumppani (tässä narussa kun ollaan luonnonsuojelualueella).

Ollaan toki harrastettukin. Käytiin Jälkijehujen arkitottisryhmässä. Kentällä 15 koiraa, kääpiöistä jättiläisiin. Kentän ulkopuolella tavatut koirat Takku ilmoitti(?) kovalla haukulla, mutta kentällä käyttäytyi mallikkaasti. Tehtiin kaikenlaisia ohituksia, lähelläoloja ja luoksetuloja - kaikki runsailla makupaloilla. Sitten tehtiin harjoitus, jossa oltiin muka tavallisella kävelyllä. Kuljettiin ristiin rastiin, toisten ohi puikkelehtien ilman nameja. Uskomatonta, mutta hyvin meni.
Takun kuuliaisuusvirheet olivat leikkiyritykset toisten koirien kanssa.

Rallaamassa on käyty. Keskeinen harjoituskohde on edelleen kontaktin pito eli siis se seuraaminen. Arvelen että ollaan edistytty. Kun Takku seuraa, se seuraa tosi somasti. Emäntä on selvästikin oppinut jotain - reipasta vauhtia, jatkuvaa kehumista ja lähes kimitystä. Nyt harjoitellaan kontaktin palauttamista, kun on kohdattu häiriöitä - ihmisiä lähellä, koiranpentuja lähistöllä jne.

Porokoirain, Raiku ja Tassu, kanssa Takku on harrastanut savipelloilla juoksemista sekä joen rantamudassa kahlaamista. Saattaa olla Takun lempiharrastus, mene ja tiedä.











Istuksin saunan rappusilla ja Lalli tuli seuraksi. Yritin ottaa meistä selfien, mutta ei onnistunut. Tuli vain Lallin kuva - he self.