Kovasti on hämärää ja kosteaa. Aurinkoa ei ole näkynyt kuin television säätiedotuksissa. Eipä haittaa, hiljakseen hipsutellaan.
Saatiin naapurin Hilppa hoitokoiraksi muutamaksi päiväksi. Hilpan 15-vuotissynttärit ovat kuukauden päästä.
Hilppa kävelee lenkeillä reippaasti, hengitys hieman rohisten, mutta valppaana. Ja sitten taas uni maistuu. Kovin on rauhallinen hoitokoira...
Vaan kun lelu otetaan esille, syttyvät Hilpan silmät, askel nopeutuu ja löytyy tarmokas komentohaukku - heitä, heitä!
Takku yritti saada Hilppaa leikkimään juoksuleikkiä pallolla. Miksei se tule?
Joskos Nukka alkaisi- alkoihan se .
Oli nautittavaa seurustella Hilpan kanssa vähän pitempään.Olen tuntenut Hilpan jo siitä asti, kun se eleli Kaisan mahassa.
Vierailu sujui rauhallisesti. Toki pakkohan oli kokea hieman draamaakin. Nukka toi minulle tavaraa ja Hilppa tuli siihen (namin toivossa sekin). Nukka rähähtää ja Hilppa takaisin niin arvovaltaisesti, että Nukka perääntyy. Vaan eikö salamana tilanteeseen osallistu juuri Vanhojen ja muiden vähäväkisten puolustuspartioon liittynyt Takku ! Se käy tarmolla Nukan kimppuun!!! Kunnon tappelua eivät ennättäneet saada aikaseksi. Muuten ei siis erimielisyyksiä eläinten välillä. Minulla ja Hilpalla oli kyllä erilaiset näkemykset siitä, kuka päättää heräämis- ja ylösnousuajat. Tässä talossa EI herätä kello kuusi aamulla.
Lopuksi Nukan ja Takun sisäleikkituokio.
Se oli siinä.