Terveyttä

Tässä on nyt Takku, terveystarkastettu paimensukuinen suomenlapinkoira. Nyt ollaan niin virallisia että.  Takulla on CC lonkat, 0-0 kyynärät, 0-0 polvet ja terveet silmät.
Ai niin, uros valittu ja kosinta hyväksytty. Juoksua odotellaan huhtikuuksi. (Emännän taikauskoisuuden vuoksi sulhon nimeä ei julkisteta vielä).

Virallisista jutuista huolimatta arki jatkuu ennallaan. Kävelyllä tavattiin Kaiku ja Lempi. Nukka on toki mukana, mutta kyyhöttää vierelläni.

Takku on selvästi Kaikun idoli.


Takku vie Kaikua metsään,

ja tuo sen takaisin.



Leikkivät ja vimmaavat riemuissaan.


Nukka suhtautuu Kaikuun edelleen ystävällisen välinpitämättömästi.

Tässä on sitten Nukan terveysterveiset. Paukkupakkasten, susivaaran ja Takku-touhotusten lomassa tapahtui todella nolo juttu. Nukasta oli tullut pallo! Nukasta joka on aina ollut kauniin sutjakka.
Olin vähentänyt sen ruokaa leikkauksen jälkeen, mutta en tarpeeksi. Nähtävästi se oli pikkuhiljaa lihonut ja sitten yhtäkkiä sen tajusin. Huh huh.

Touhua ja tokkuraa

Tänään kävimme Takun kanssa syynissä. Kuvattiin lonkat ja kyynärät ja tutkittiin polvet. Polvista saatiin jo tulos: 0-0. Muita tuloksia odotellaan.
Pitkään sain odotella, että Takku tokenisi rauhoituksesta. Lopulta suostui kävelemään muutaman askeleen ja uuvahti sitten klinikan eteiseen. Siihen tuli sitten hoippuen toinen tainnutettu koira ja lysähti Takun viereen. Ihmisiä hymyilytti, mutta koirat olivat totisia.
Lopulta päästiin autoon ja kotiin, jossa Takku jatkoi uniaan viitisen tuntia. Nyt on jo syönyt ja käynyt ulkona.

Ennen vesi- ja räntäsateita ehdittiin nauttia talvesta. Hiihtokausikin avattiin, vaikka se jäi tosi lyhyeksi.

Tässä lumi on jo raskasta nuoskalunta ja ollaan kävellen (emäntä) liikkeellä.

Takku miettii kumpaan suuntaan lähtisi hyppelemään, hanget ei sitä estä.

Nukka kulkee valmiiksi tallottuja jälkiä ja käyttää pysähdykset leppuutteluun. Vanhuus vai viisaus?

Pakkaspäivien viettoa

Nyt kun on luvattu ilmojen lauhtuvan, täytyy tehdä yhteenveto pakkasajan puuhista.

Talvikissat puuhastavat sisätiloissa. Varsinkin illalla.

Kissat leikkivät piilosta kassissa, mutta en tietenkään onnistunut saamaan molepia samaan kuvaan. lalli häipyi ja Edith tähyää leikkikaverin perään.

Kutimet ja lankakerät jouutuvat helposti prempiin kynsiin.

Takku on palannut ulkoilemasta  ja tervehtimisseremonia Lallin kanssa on pitkä ja harras.

Nukan jaTakun kanssa on tietysti ulkoiltu. Nyt kun susi on siirtynyt jonnekin muualle ja pakkanen on kireää, niin koirat saavat juosta vapaana.. Lenkit eivät kylläkään ole kovin pitkiä, mutta sitä vauhdikkaampia.
Onneksi molemmat ovat hyvissä turkeissa. Makoilevat pihassa kiepissä pitkiä aikoja. Välillä emäntää hirvittää ja koirat kutsuutaan sisään lämmittelemään. Nukka  tulee vauhdilla, mutta Takku miettii - nytkö jo.

Kerrossänky.


Lampaat ja Rikka ulkoilevat joka päivä, enemmän tai vähemmän.
Valehtelen muuten niille joka päivä silmät ja korvat täyteen:
" ihan kohta on kesä".....

Luonnon ihmeellisyyksiä

Se ei toki ole ihmeellistä, että tähän aikaan vuodesta on kunnon pakkasia (tällä hetkellä -32 astetta). Mutta se on outoa, että maa on lähes lumeton näillä kylmyyksillä.
Erityisen outoa on se, että Nivanjoki, joka ei koskaan jäädy (oma kokemus ja perinnetieto) otti ja jäätyi pari viikkoa sitten, kun pakkaslukemat olivat tuskin nollan alapuolella!

Koirat ovat joutuneet tarkkaan valvontaan ja jokapäiväiseen narukävelyyn. Syynä eivät ole tällä kertaa hormoonit tai kuuliaisuuden puute. Ei, vaan villi luonto: Susia kuljeskelee näillä main.
Hartaasti toivon, että löytäisivät  vielä jossain säilyneen suuren erämaan jossa jolkutella.

Oikeastaan on hyvä, että sekä sudet ja paukkupakkaset tulivat yhtä aikaa. Eläimet ovat  sisätiloissa turvassa.
Luonnon ihmeellisyyksiin voi laskea kai senkin, että tänään lähtiessäni ulos tallihommiin, Nukka jäi oma-aloitteisesti sisälle. Eka kerta sen elämässä. Takku nuoremmakseen liittyi seuraani.

Lampaat ja aasi ulkoilevat sisukkaasti sen aikaa kun siivoan tallin. Rikka puetaan, lampaat pärjäävät omillaan.

Kylmyyden yksi seuraus on talvikissa- ilmiö. Tavarat tippuu ja matot ryttääntyy.
Edith on pääsääntöisesti sisäkissana. Lalli käy keran päivässä ulkona viiden minuutin lenkillä.

Porokoirat kävivät iltakylässä. Susivaaran takia ohjelmaa muutettiin niin, että käveltiin porukalla pari kertaan aidatun pihamme ympäri. Tai koirat, varsinkin Takku ja Tassu juoksivat ja ihmiset kävelivät. Hyvin kelpasi ohjelmanumeroksi. Loppuvierailu sujui sitten vanhan kaavan mukaan.


Takku vakiopaikallaan pihassa, Nukka sisällä.

Hyvää Joulua!

Juhlintaa

  


Kaikki on otettu irti niistä muutamista auringonsäteistä, jotka on havaittu.
Ei ole helppoa lampailla eikä aasilla viettää päiviä (vaikkakin lyhyitä) hämärässä , kylmässä vesi- ja räntäsateessa .Tähyilevät katoksesta syyttävästi.

Satunnainen aurinko saa koiratkin juhlatuulelle.
Takku on keksinyt, että se voi kuljettaa Nukkaa pannasta.

Naapurin Hilppa vietti 15-vuotissynttäreitään Lucian päivänä.

Onnea vielä kovasti!

Meeri sai valkolakin joulukuun alussa.
Virallinen ylioppilaskuva otettiin Rikan kanssa.
Kuvaustauolla lampaat liittyivät porukkaan - miksei meitä kuvata?

Ja erästä oli hätistettävä useampaan kertaan kuvan ulkopuolelle.

Onnea Meeri!

Raikun ja Tassun ynnä emäntänsä kanssa vietettiin epävirallista pikkujoulua. Koirille ei mitään erityisohjelmaa, mutta emännät söivät joulutortut.

Tassu ja Takku viettivät iltaa leikien.

Raiku keskittyi ilmaisemaan kiltteyttään kahvipöydän vieressä.

Ja Nukka esitti sohvalla välinpitämätöntä.

Kissat olivat tapansa mukaan kamarissa juhlinnan ajan.
Tässä kitenkin viettävät sadepäivää sisällä. Ja eikö Rikka mokoma on päässyt tähänkin kuvaan.

Takun juttu

Nyt se löytyi - Takun oma juttu! Se ei ole tämä kuvassa näkyvä, vaan sitä ennen tapahtunut.
Vieraileva urheilijanuorukainen oli lähdössä juoksulenkille ja ehdotti, josko ottaisi Takun mukaan Sanon : Ota vaan, mutta en tiedä osaako se, kun ei ole tottunut. Tuo takaisin jos ei onnistu.
Lähtevät sitten matkaan Takku narussa. Palaavat sitten yhdessä juostuaan 5 kilometriä pysähtymättä. Aapo selittää:" nyt löytyi Takun oma juttu, juoksi koko matka vierellä samaa tahtiin kanssani, niinkuin olisin se itse kouluttanut!!!"

Kun juoksijatiimi lähti seuraavan kerran matkaan, Takku ei edes vilkaissut minua, kun huomasi mistä on kysymys. Juoksivat taas moisen matkan, palatessa toisella oli hiki otsalla ja toien ei edes läähättänyt.