perjantai 22. heinäkuuta 2016

Katseita




Tässä katsoo Nilas. Hyvin on kotiutunut. On reipas ja utelias -  aitaa jo suunnitellaan ...















Tämä tapittaja on Piki. Kovasti on aktiivinen - edessä harrastuskoiran ura.....














Tässä Heppu luo katseen. Hyvin on kotiutunut, intoa riittää. Pääsee kouluun ensi kuussa.....




Onnelliset pikkukoirat maailmalla!









Tässä kotoisia katseita kesken päivälevon.












Viimeisiä karvoja viedään! Kai ne ennen pakkasia palaavat.

Takulla ilmenee oireita ainoan koiran syndroomasta. Se on kävelyillä lähes koko ajan näkyvillä. Kun kulkee  edellä,  kääntyy katsomaan tulenko. Jänisjahti kestää 5 minuuttia (katsottu kellosta).
Pihassa ollessaan ilmoittaa tapahtumista - pienistä (harakka) pienellä haukulla ja isoista (hirvi) isolla haukulla.
Liekö  samaa syndroomaan se, että Takku on ottanut tehtäväkseen kuljettaa kenkiä ulos tuulettumaan?

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Terveisiä Rikalta



Käytiin sunnuntaina Takun kanssa tervehtimässä Rikkaa uudessa kodissaan.
Vierailtiin iltapäivällä pahimpaan paarma-aikaan. Herrat Rikka jaVihtori eivät suostuneet tulemaan ulos. Aasit ovat ystävystyneet - helpotuksen huokaus! Rikka oli rauhallisen ja tyytyväisen oloinen - helpotuksen huokaus!






Rikka ei ensin ollut tuntevinaan minua, tervehti Takun ensin. Antoi sitten myöten ja halattiin kunnolla.

Vierailun aloitus oli suurta draamaa. Oltiin Takun kanssa ulkona ja Vihtori tuli ensin ovelle, Se säikähti Takkua ja huusi - huutoonsa yhtyivät kanat voimallisesti. Takku säikähti ja oli valmis häipymään paikalta.
Kuvanottovaiheessa Takku on nähnyt kanit, vuohet, kanat ja viiriäiset ja  seurustelee jo rauhallisesti molempien aasien kanssa.
Suunnitellaan jo uutta vierailua.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Koiria siellä ja koiria täällä

Iltana muutamana kävimme harrastamassa jälkeä. Niiden vanhenemista odotellessa kahviteltiin Ukkolaavulla. Koirat, varsinkin Takku ja Tassu, nauttivat edestakaisin juoksentelusta. Kuvia löytyy täältä. Koirat touhusivat ja emännät joivat kahvia. Stten rantaa lähestyi moottorivene, jonka kokassa oli jotain mustia isoja härveleitä. No koirat haukkumaan, emännät kieltämään ja ottamaan koiria kiinni. Varsinainen härdelli, joka osoittautui Takun mielestä pahimmaksi asiaksimitä se oli elämässään kokenut. Takku ei uskaltanut menneä haistelemaan venettä sen jälkeen kun tilanne oli jo rauhoittunut. Lähelle tuli kanssani, mutta ei perille. Mikä lie, kaikenlaisissa venerannoissa ja satamissa on käyty.
Ai niin se jälki. Takku kulki reippaasti, löysi kaikki purkit/esineet, ilmaisi ne kehoituksesta menemällä maahan. Jäi kuitenkin vahva epäilys siitä, että Takku oikaisi loppupurkille - se näet menee jälkeä kuono melko koholla.


Päivänä muutamana olivat Hilppa ja Kaiku päivähoidossa.
Takku ja Kaiku leikkivät. Hilppa osallistui leikkiin haukkumalla vieressä.














Kaiku on yksi vee ja kuitenkin jotenkin "aikuisempi" kuin Takku. Takku on se joka houkuttelee leikkiin. Kaiku kävi välillä tarkistamassa että Hilpalla on kaikki hyvin.














Eilen Takku-äitskkä saikin sitten leikittää Venni-poikaansa. Jälleennäkeminen oli suorastaan sydämellinen, minäkin sain siitä osani.













Venni alkoi hyytyä Takun vauhdissa. Takku piti pienen hoitotuokion,
















Nousepa nyt lapsi leikkimään!


















Tule, tule! Äitis haluaa vielä riehua.




Oli mukava tavata reipas ja iloinen, kovasti kasvanut Venni-poika.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Kaikkea kivaa


Takku on nuortunut noin kaksi vuotta pentujen myötä/lähdettyä. Virittelee leikkejä kissojen ja lampaiden kanssa (kuvassa Edith, ei Takku). Eilen Takku kaivoi lelukseen lapsivieraiden lelulaatikosta ambulanssimiehen. Tänään askarteli kärpäslätkän roskiskuntoon. Leikkii ystävällisesti minunkin kanssani pihalla ja sisällä.
Tänään etsin sopivaa nappia neuleeseen. Kaadoin nappilaatikon sisällön lattialle etsiinnän helpottamiseksi. Takku tuli ja kävi viereeni makaamaan - katsoi nappikasaa valmiina uuteen leikkiin.




Ukkoskuurojen lomassa on käyty paitsi tavallisilla kävelyillä, myös katsastamassa Ukkolaavun  ja Pyhäselän maisemia.

Torstaina tavattiin pitkästä aikaa porokoirapojat ynnä tietty emäntänsä. Takku ja Tassu aloittivat välittömästi riehakkaat leikit. Ja sitten juostiin niitetyillä heinäpelloilla. Takku oli uuvuksissa vielä seuraavana päivänä.



Sain terveisiä Venni-pentuselta.
Se rakastaa juoksemista ja hyppimistä. Emäntänsä on huomannut että Venni on alkanut luoda aitaan merkitseviä katseita - tuosta kohta yli. Mistä lie saanut hyppygeenin???

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Hej på dig Rikka





Tiistaina näin ja














nyt näin.
Rikka matkusti Vihtori-aasin kaveriksi.
Tästä ei nyt enempää, totutellaan ensin.


torstai 30. kesäkuuta 2016

Yhdellä koiralla



No niin, täällä sitä nyt sitten yritettään pärjätä yhdellä koiralla.
On purettu aitauksia ja muita esteitä, päästetty lampaat ja aasi pihapiiriin töihin. Aikamoisen pitkäksi olikin heinä kasvanut.

Takku on palannut nukkumaan omiin oloihinsa. Koko pentujen vieroitusajan se nukkui sängyssäni - pennut ja lopulta pentu sängyn alla.

Takku tulkitsi vapauden koittaneen ja hyppäsi eilen pariin kertaan aitojen yli metsään - ei vahingossaan sinne suuntaan minne pennut olivat lähteneet.










Eilen Nilas (Leirin vartija) lähti omien ihmistensä kanssa kotiinsa Ahvenanmaalle.
Kovin lähti innoissaan, mokoma.


Sitä ennen Nilas enätti olla muutamia päiviä ainoana pikkukoirana täällä.










Se saikin sitten erityispitkän leikkikoulutuksen sekä




sisällä
















ja ulkona




















Juhannuksena kävimme retkellä Pyhäselän rannalla .

Nilas ryntäili häntä pystyssä uusiin elementteihin.


Saimme terveiset Hepulta


ja Jekulta

Hyvin  pärjäävät - kiitokset kuvista. 

Olenpa iloinen, että pennutin Takun. Sain seurata Takkua uudessa roolissa ja seurata pienten inisiöiden kehitystä reippaiksi pikkukoiriksi. Ja sain olla mukana kun ne löysivät hyvät kodit. Nyt muistelen - en haikaile.





torstai 23. kesäkuuta 2016

Tapahtuu edelleen






Maanantai-iltana saimme kuvaterveiset Polun kulkijalta (Venni), joka leikkii omalla uudella pehmolelullaan uudessa kodissaan.
















Keskiviikkoaamuna Takku leikitti Nuotion sytyttäjän (Jekku) uuvuksiin.
Oli sen vuoro matkustaa omaan kotiin.
















Tänään Repun kantaja (Heppu)  keräsi kamppeensa ja lähti omien ihmistensä matkaan.












Ja nyt täällä leiriämme vartioi hämmentynyt pikkukoira (Nilas).

Vähän leikki Takun kanssa, mutta muuten yrittää vain ymmärtää olotilaansa.

P.S. Muutaman tunnin uni häivytti hämmennyksen. Iltamyöhään, juhannusvieraiden huviksi, Takku ja Nilas esittivät varsinaisen iltariehan.