Pihakuusessamme on orava, joka hauskuttaa koiria (ja itseään) päivät pitkät - ei hauskuta minun korviani. Se tulee pihapiiriin päivän kirkastuessa ja lähtee jonnekin ensimmäisten hämärän häivien tultua. Kun lähden koirain kanssa pihasta, se saattaa lähteä mukaan, sähkölankoja pitkin vilistäen. Kovasti mietin mikä ihme otus se oikein on. Kunnes naapuri K. kertoi, että "meillä on myös kennelorava" pihakuusessa koiria haukuttamassa. Siis sellainen otus.
Muuten olemme elelleet tavallisesti.
On kävelty isommalla
ja pienemällä porukalla.
Metsässä umpihangessa kulkiessa tuntuu että lunta on paljon
mutta oikeasti lunta on hyvin vähän, ei tämän kummoisempaa tähystyspaikkaa ole pihaan saatu, voi, voi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti