Kuin pellossa

Syksy värittää maisemia. Hanhiparvet lentävät uusiin maisemiin. Ja metsästyskoirat haukkuu ja pyssyt paukkuu.

Puista tippuu lehdet ja Nukalta karvat.

Kasvimaalta on sato korjattu(?).
Nukka tarkistamassa olisiko vielä jotain.

Nippanappa ja Takku pistelevät poskeensa viimeisiä lehtiä ja varsia.

Takku on oppinut olemaan lammaslaumassa. Se moikkaa oman lampaansa , Ulpukan täysin tuntein ja muut rauhallisesti. Rikkaa oppinut väistämään. Annan sen olla vapaana , kun olen itse pihassa.

Olen kerinnyt Nippanapan ja Esmeraldan (tässä vielä täydessä villassa), Unelma on keritty melkein kokonaan ja Ulpukka keritään joku päivä (vaikein tapaus, muut antaa saksien napsua rauhassa).
Keritsin Esmeraldaa katoksessa. Rikka oli seurana ja muut lampaat ja koirat lähistöllä. Rikka seuraili aikansa ja alkoi sitten pukkia minua, hiljaa huomautellen, että voisin kiinnittää siihenkin huomiota. No, sain lampaan valmiiksi ja ryhdyin putsaamaan Rikan kavioita - ja samassa on pikkukoira kiskomassa tukastani hiuslenkkiä!

Eilen oli sadepäivä ja aamulenkki jäi vähän lyhyeksi.

Onneksi porokoirat emäntineen veivät meidät illalla sadekävelylle. Tai siis emännän kävelylle ja koirat hurjastelulle märille pelloille.






Tyttäreni Hanna oli jokin aika sitten syyslomalla ja Takku koki Suuren Ihastuksen.  Muutaman minuutin välein se ryntäsionnesta kiemurrellen Hannan luo: " Oi , sie olet täällä, ihanaa".

Nukka on kokenut myös suuria tunteita - se hyökkäsi täysillä Lempin kimppuun. Se on Takun tulon jälkeen kehitellyt huonoja välejä Lempiin ja nyt siis räjähti. Eikä meinannut millään asettua. Voi rähmä ja räkä!!! Vaan kuriinhan se on saatava.

P,S. Lalli on ryhtynyt taas kotikissaksi.