Vuoden vaihteessa

Joulua vietettiin leppoisasti, varsinkin emäntä. Takku kävi jouluvieraiden täällä ollessa kunnon hiihtolenkeillä.
Yhtenä aamuna olivat Takun koiraystävät pihassa ja leikki käynnissä. Hanna tuli ulos hiihtotamineissa - minä jo ennätin aprikoida, että malttaako Takku. Mutta sekunnin murto-osassa Takku oli valmis hiihtolenkille.

Jouluaattona  lampaat saivat oman joulukuusen
ja

 hyvin se niille maistuikin.

Aaattoiltana Takku sai ottaa oman lahjansa korista - tunnisti heti tuoksusta mikä paketti oli sille.
Sitten kun lahjat oli aikaa sitten jaettu, Takku kävi  moneen kertaan tarkistamassa olisiko papereiden joukossa vielä jokin yllätys.






Joulun ajan kunniaksi kävimme Takun kanssa Susirajan lappalaiset rally-toko treeneissä. Tehtiin aika helppo rata pariin kertaan. Eka kierros vähän haahuillen, toinen ihan mukavasti. Jatketaan treenejä, jees.
Tämän samaisen ajan kunniaksi Takku aloitti juoksut. No juostaan siis narussa. Onneksi naapurin Kaiku on samassa tilassa, joten saamme seuraa.

Talvisin Edith kaipaa sisäleikkejä. Hetken juoksee narun perässä, sitten nappaa siitä tukevasti kiinni ja vie narun pesulle. Aina sama juttu.

                                                 Rauhallista vuotta 2017!

Rauhaisaa joulunaikaa

toivottaa Kukkipuun porukka

Kaikkea kivaa

Onnea  Hilpalle!
Hilppa (Kukkipuun Kieddi) täytti tänään 16 vuotta.
Juhlapäiväänsä Hilppa vietti lähipiirissä puruluuta pureskellen.
Tässä Hilppa on syntymäkotinsa pihassa. Odottaa emäntäänsä palaavaksi lampolasta.

Viikolla sain viestin etelä-Suomesta, toivottiin kuvaa lumesta ja mielellään eläimillä mittakaavaksi.

Ja ei kun pihaan jaTakku lumihankeen!

Lampaat tulevat lumeen poljettua väylää pitkin ulkotarhaan.

Lumikuvauksia varten laitettiin kaura-astiat hankeen. Ahmatti-Kielo ja koirat (Kaiku ja Takku) syövät viimeiset jyväset. Muut lampaat ovat siirtyneet heinien rouskutteluun.

Lempi ei osallistunut kaurajuttuun. Siksi sen piti tarkistaa, että Takku oli vielä alamainen.
Lempi on arvovaltainen pomo, se selvästikin tekee vain työtään tarkistamalla käyttäytymissäännöt. (Hilppa-vanhus on kyllä vielä koko lauman grand old lady, hyvin pienin elein).

Kaikun kanssa alasheittäytyminen on  Takulle vain leikkiele.

Lunta on myös Ahvenanmaalla Nilaksen iloksi.

Kovasti on tämäkin poika kasvanut!

Nilas on reipas, itsenäinen ja oppivainen.

Ja rapsutusriippuvainen, tietenkin.

Dramatiikkaa maaseudun rauhassa

Tässäpä tätä maaseudun rauhaa; lumisen maiseman aamupäivän valoa.

Ja sitä draamaa. Reilu kuukausi sittenhän Takku joutui koiran äkkinäisen hyökkäyksen kohteeksi ikävin seurauksin (nyt on kunnossa). Tällä viikolla tämä samainen koira hyökkäsi odottamatta minun kimpuuni! Hengissä ollaan - käsipaketissa (mustelmainen ja reikäinen), reidessä vain mustelma - kiitos toppahousujen.

On ollut vähähän (!) sekavat tunnelmat. Poliisia on informoitu.
Kaikenlaista, en muuta sano, näin julkisesti.

Nautitaan kuitenkin sinnikkäästi talven kauneudesta. Polkuja on tampattu metsään ja heinäpellolle. Polkuja ovat kanssamme talloneet Lempi, Kaiku, Raiku ja Tassu emäntineen. Kiitokset avusta.







Aamuna muutamana sain näpsittyä kuvia Takun ja Kaikun vimmauksesta pihassa.

Laitetaan oikein sarja:

Yksituumaisuutta

Sataa, sataa, sataa.
Onneksi täällä asustaa yksituumaista porukkaa. Ei löydy eriäviä mielipiteitä hämärän hetkien vietosta.

Lalli nukkuu - lämminvesi varaajan päällä kylppärissä.

Edith nukkuu - sängyllä kamarissa.

Takku nukkuu tuvassa - kuvassa lattialla mutta heti kuvaussession päätyttyä siirtyi nojatuoliin.

Lampaat nukkuvat sisätiloissa lampolassa.

Hyvät ajokelit

Pikkuisen pakkasta, pikkuisen lunta ja pikkuisen vain tuulta - mainio keli jänisten ja peurojen ajoon. Jopa niin hyvä, että  järkevä Lempi-koirakin innostui lähtemään puolen tunnin ajoon Takun ja Kaikun kanssa tässä aamuna muutamana.
Kaikesta päätellen myös jänikset juoksentelevat mielellään näillä keleillä. Joka paikka on jälkiä täynnä, myös maantien reunat. Tänä aamuisella lenkillä se huomattiin. Tarkoitus oli pitää vapaa päivä riistan tuoksuista, ei siis onnistunut.

Vaan kyllähän ne kelit tästä paranee - räntää luvassa.

Takku jatkaa lampaiden kanssa seurustelua.

Sen sijaan Takun poika Venni paimentaa lampaita ihan oikesti! Uskomatonta! Näytin näitä kuvia Takulle - katsopa tästä mallia, koira kulkee perässä ja pitää lampaat kasassa eikä hyppele kesken kaiken leikkimään jonkun lampaan kanssa. Lisää kuvia Vennistä paimenessa Soutajan blogissa.

Tänään olimme Takun kanssa Susirajan lappalaisten  treeneissä. Olipa mukavaa! Harjoiteltiin näyttelykävelyä, rally-tokoa ja kaikenlaista koirakohtaamista. Takun käyttäytyminen kentällä oli täydellistä - rauhallista ja reipasta. Ennen treenejä kadulla piti Takun kuitenkin ilmoittaa hyvin kova-äänisesti vastaantulevista koirista. Rally-tokoa oli hauska tehdä pitkästä aikaa, vaikka emännän suoritus olikin yhtä söhellystä. Oli hämärää ja täytyi kumartua katsomaan mitä kylteissä luki ja sitten oli vielä nämä oikeat ja vasemmat........Mukavia ihmisiä ja mukavia koiria.

Lampaat ovat pihan koristeina valoisan aikaan.

Kissaat ovat aloittaneet talvikauden. Ovat yöt sisällä ja pistäytyvät päivällä ulkosalla - ilmoista riippuen joko usein tai hyvin usein. Lalli harrastaa keittiön hyllyillä kiipeilyä, Edith vaatii leikittämistä (tähän on ihan oma nauku-ääni). Ja molemmat käyttävät sisävessaa.( Takku sitten ilmoittaa milloin kisuli on käynyt isolla asialla.)

Heppu laittoi lumiterveisiä. Kuvassa vasemmalla (oikea/vasen???) Hessu, Hepun kämppis jonka Heppu on saanut nuortumaan ja villiämään. Oikealla Heppu, pörröisine korvineen, joista toinen ainakin vielä taitossa -  " ei haittaa, se on muutenkin niin persoonallinen tapaus, kerrassaan ihana!" kirjoittaa emäntänsä.

                                 Mitähän seuraavaksi löytyy?

Julkisilla

Tikit on poistettu  ja lunta maassa. Siis kaikki hyvin. Takku  voi taas juoksennella pihassa lenkeillä vapaasti (lenkeillä tosin vapaasti vain silloin kun tarkka tieto siitä, että hyökkääjäkoira on omassa aitauksessaan!) Toipilasaikana se sai olla pihassa vapaana ilman pönttöä tarkan valvonnan alaisena - ettei vaan nuole haavojaan.

Tervehtymisen kunniaksi lähdettiin lomamatkalle ruuhka-Suomeen. Matkusteltiin sekä kauko- että paikallisjunilla. Takku oli eka kertaa junan kyydissä ja nautti suunnattomasti.


Varsinkin kaukojunat olivat mennen tullen tupaten täynnä. Ah mikä silittelijöiden määrä. Takku loi katseita ympärilleen ja minulle sateli pyyntöjä " oi saako sitä silittää?!?"  No saihan sitä. Minä tunsin itseni hyväntekijäksi, niin ilahtuneita ihmiset olivat....

Tässä mennään paikallisjunassa ja Takku on lyöttäytynyt uppo-oudon ihmisen kaveriksi.
Käytiin sukuloimassa lapsiperheessä- kolme alle nelivuotiasta iloista ja vilkasta lasta. Takku ratkaisi tilanteen pysyttelemällä vieressäni ja nuolaisten varovaisen ystävällisesti likitulevia lapsosia.
Käveltiin pitkiä lenkkejä valaistuilla teillä ja harjoiteltiin runsaasti toisten koirien sivistynyttä kohtaamista. Kaikkia ei tarvitse ilmoittaa eikä jokaiseen tutustua. Harjoitus tekee mestarin.Kai.

Ja tietysti nautiskeltiin Hannan ja Aapon seurasta ja vieraanvaraisuudesta.


(Arvet näkyvät vielä Takun reidessä, odotetaan karvojen voittoa kauheuksista).

Kotona palataan tavalliseen.
Tulisiko sieltä Kaiku, Lempi ja Hilppa lampaiden hoitoon?