Tänään olimme Takun kanssa Karvakavereiden keikalla Ilomantsissa.
Jaksan ihmetellä koirien toimintaa. Erilaisia ihmisiä, erilaisia käsiä, erilaisia kosketuksia, erilaisia ääniä ja koirat, Takkukin, ottavat ne kaikki rauhallisesti vastaan. Ja antavat pusunkin pyydettäessä.
Takulla on puoli tuntia sopiva määrä, sitten tulee ensimmäinen haukotus ja halu mennä ovelle. Olimme sitten hetken Takun kanssa vähän syrjässä, lepäämässä. Sitten jäähyväisrapsutukset.
Seuraavaa keikkaa odottaen.
Mukavan päivän ja homman bonuksena kävimme tapaamassa Takun pentua Jekkua.
Siitä olikin edellisen tapaamisen jällkeen kasvanut komea nuori mies. Vahva luuusto, iloinen mieli ja toinen korva taitossa!
Äiti ja poika virittelivat yhteiset juoksut ja riehut. Jekku sai oikein juoksuhepuleita onnessaan. Takku leikki sen kanssa, mutta tutki myös tarkkaan pihaa - ja Jekku kuuliaisesti perässä.
Tuli sellainen tunne, että koirat tuntevat toisensa ja suhteensa. Jekku nöyristeli ja Takku oli hyvin itsevarma.
SisälläTakku torjui Jekun riehuntapyrkimykset tarttumalla sen kuonoon - niinkuin pentuja hillitään
Olipa mukava tapaaminen, kiitos Irja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti