Kesä

Pääskyset muuttivat toissa päivänä tutulle pesäpaikalleen vajaan. Ja toivat hellekesän tullessaan.

Maisema muuttuu päivä päivältä vihreämmäksi. Eniten vihertää vuohenputki. Pitäisiköhän vielä hankkia vuohi, että saisi putken kuriin???

Helle on kumonnut Lallin ja Nukan
pihaan.
Mukavuutta rakastava Edith nauttii auringon lämmöstä sohvalla.
Takku unenpöpperöisenä - kesken unien tullaan kuvaamaan, mitä, mitä.

Tässä eräänä iltana eläinlääkäri kävi hoitamassa Rikkaa. Rikalta tippui verta mahanalusesta, säädyllisyyden vuoksi en voi tarkemmin kuvata paikkaa. No minä tietysti hädissäni soitin eläinlääkärille (joka saikin soitostani varmaan hyvän jutun kerrottavaksi!!!) Rikalla oli puoliksi irronnut syylä - niitä kuulemma on. Syylä sidottiin narulla , jotta kuivahtaisi. Rikka sai kovasti kehuja rauhallisesta käytöksestään toimenpiteiden aikana - se seisoi pää kainalossani.

Eilen ajettiin Ukkolaavulle.

Nukka kävi kahlailemassa.

Takku tyytyi katselemaan vettä.

Koirat tutkivat laavun ja ympäristön.
Pieni kävelylenkki tehtiin.

Kukkia emoille

Onnea kaikille ihmis- ja eläinemoille.
Pihan narsissit ovat hiukan pakkasen ja lampaiden pureksimia, mutta kukkia kuitenkin.

Nukan puolisisko Fiona (Ettäänperän Yötönyö) kävi kyläilemässä. Nukka aitauksessa, sattuneista syistä.
Tyttärien  emä Piitu siirtyi tuonpuoleisille tuntureille toissa viikolla. Piitu oli minulle hyvin läheinen koira.






Fiona on ollut vaisu ja masentunut jäätyään yksin.

Piristykseksi se pääsi Takun kanssa leikkimään. Ja kyllä ne leikkivätkin - kuvia tosi hankala ottaa. Lisäksi Fiona arveli, että kumartuessani tarkoitukseni on tulla pussatuksi.

Omalla porukalla postinhakureissulla. Koirat harjoittelee odottamista. Ehkä näyttäisi hienommalta, jos ne istuisivat rivissä ja katsoisivat minua. Nyt Nukka tarkkailee Lempin ja Hilpan pihaa. Takku pitää metsää silmällä.

Tänään saatiin kaivattu sade koko päiväksi.
Aamulla Nukka valitsi sateensuojaksi seinälle unohtuneen pulkan.

Lapsuus ohi

Vaivasesti vihertää, mutta tarkkaan tutkien syötävää löytyy. Vähän lämmintä sadetta olisi nyt toiveena.

Meeri viilaa Rikan kavioita ja Takku  seuraa tarkkana - hetken

sitten on " miun vuoro saada huomiota!"














Kävelyretkellä Meeri harjoitti aasi- ja koirakuiskaajan taitojaan.

No niin, aloitetaan.

Ja sitten kaikki yhdessä ja hallinnassa.

Koirat harjoittelevat rauhallista kulkua aasin seurana silloin kun kävellään tiellä. Se onkin vaikea tehtävä, varsinkin Takulle, koska vauhti on hidasta.










Viikolla on oltu ahkeria. On treenattu raviradan parkkipaikalla ja koirakoulussa. Nukka tekee omia tehtäviää hitaasti ja varmasti. Uutuutena on opeteltu saksalaista käännöstä (!). Nukalla ei siinä ole ongelmaa, mutta ohjaajan aivot meni solmuun. Takku opiskelee kaikkien tehtävien avulla keskittymistä ja kontaktin pitoa. Edistyy hyvin. Koirakoulussa harjoiteltiin yhdessä kulkemista, Takku unohtui haahuilemaan, kunnes yhtäkkiä sai oivalluksen "ai niin" (siitä ihan näki että päässä tapahtui jotain)  ja tuli oma-aloitteisesti viereeni seuraamaan.

Tässä Takku ajaa elämänsä ensimmäistä jälkeä. Keskittyneesti, niinkuin olisi tehnyt töitä!

Kuva L&S Featherfox Oy








Ai niin tuosta otsikosta. Takulla alkoi tänään juoksu. Se oli odotettavissa (paitsi tietysti iän puolesta), koska viime viikolla Takku aloitti merkkailupissauksen. Jaa jaa niin ne pennut kasvaa (Takku on nyt 11kk 10päivää vanha).
Hassua miten kaikki koirat samanlaisia, vaikka ovatkin erilaisia. Kauan kauan sitten me osallistuimme Nivan Niityt projektiin. Täällä kävi niittyjen kuvaajia säännöllisin välein. Ja jokaisessa kuvassa näkyy nuori koira Milla. Sitten oli vaihe jolloin ei voinut ottaa valokuvaa, etteikö siihen olisi itseään tunkenut linssilude Nukka.  Ja nyt on Takku joka aiheen kuvituksena.

Nukka vakiopaikallaan - ei tarvitse liikkua, tiedän mitä tapahtuu. (Huomatkaa viereen koottu omaisuus).

Niitä näitä

Kevät edistyy hitaasti. Muutaman lämpimän päivän jälkeen on taas tarvottu toppavaatteissa (emäntä). Koirat ovat kovin virkeitä. Nyt kun Nukalla ei ole mitään hormonivaihetta meneillään, se malttaa leikiä Takun kanssa - aamusta alkaen.
Lämpiminä päivinä lampaat pääsivät villoistaan - 99%:sti.  Ulpukalle jäi minihame . . .

Vaan eihän Takulle yksi leikkikaveri riitä!
Yöpakkaset pitävät Edithin sisäkissana. Lalli sensijaan on useimmiten yöt ulkona. Lallin aamuinen sisääntulo on varsinainen teatteriesitys. Se odottelee vajassa lampolan katolla. Takku kiipeää(!) ylös sitä tervehtimään. Vien sitten aasin ja lampaat ulos, Takku mukana. Nukka istuksii etupihalla.  Lalli siirtyy auton katolle odottelemaan sisäänkuljetusta. Se tulee syliini ja molemmat koirat vuorollaan käyvät moikkaamassa. Kannan siis Lallin sisälle aamuaterialle. Kyllä meillä palvellaan!

Takku on jatkanut opiskelua. Keskittymisedistys on huimaavaa - toisella tunnilla jo näin mahtavasti!

Tässä opiskellaan luopumista kolmannella tunnilla.

Kuvat L&S Featherfox Oy

Mitä lienee tummassa virrassa?

Viriketulva

Yöpakkasten kaikottua metsä lähettää jo aamusta vahvoja viestejä. Koirat ryntää vauhdilla ulos ja villiävät pihassa.

Metsässä ja pelloilla on tietysti kaikkea kivaa. . .

Peltoja lähestymme tarkkoina  - (kullakin lajilla tosin omat motiivit). Joutsenet ovat luovuttaneet pellot kurjille ja joillekin pienemmille linnuille.Kurkia on havaittu neljä ja noita mitä-lie-lintuja varmaan sata. Sääntö on se, että se joka on tullut ensin, saa pitää pellon.

Sivistysvirikkeitä on saatu kylillä ja kaupungilla kävelyillä. Sivistäminen on rankkaa touhua: 15 minuutin kaupunkikävely vastaa uuvuttavuudessa parin tunnin metsälenkkiä. Joskus kävelytän koiria erikseen kaupungilla. Tällä viikolla Nukan kanssa kohdattiin neljä koiraa - ohi hiljaa ja välinpitämättömästi. Ehkä molemmat nautimme nykimättömästä kulkemisesta. Takun onnistui vuorollaan kohdata vain yksi koira, mutta se sitäkin kiihkeämmin. Istuttiin sitten tien vieressä tovi. Jos mitään häiriötekijöitä ei ole (ihmisiä,  koiria, lintuja) Takku kulkee ihan somasti hihnassa.

Nukka ja Lempi saivat virikkeekseen kuonokopat. Kyllästyttiin ainaiseen komenteluun "Ei, Nätisti jne". Käytiin narukävelyllä ristikoidensa takana ärisevien koirien kanssa - Hilppa ja Takku olivat mukana vapaina. Pikkulenkiltä palatessa jäätiin tienmutkaan juttelemaan ja molemmat ärripurrit olivat hiljaa. Jatketaan harjoituksia.

Takun kanssa aloitimme koirakoulun: Arkitottis ja aktivointi. Kurssilla kuusi eri rotuista koiraa ja Takku kuopus. (Takku tietysti hurmasi kaikki!).
Tehtiin katsekontakti-, palkkiomerkki- ja lähelläpysymisharjoituksia ym. Kun tavoitteena oli 10 toistoa, Takun saavutus oli noin viisi.
Toiset koirat kiinnosti ja niiden nameista tulevat hajut. Mutta kaikkein kiinnostavin oli kouluttaja (kyllä nuorikin koira oikean Alfan tunnistaa!). Takku yritti epätoivoisesti saada kouluttajan huomiota: hyppimällä, istumalla, heittäytymällä selälleen. Kurssinpitäjä kuvasi koiria (kuva L&S Featherfox Oy). Purkkien alta etsittävät namit olivat ainoa ohjelma, jota suorittaessaan Takku ei rynnännyt kohden kuvaajaa.

Mukavasta koulutushetkestä innostuneita harrastettiin pihalla temppuja.

Yksi askel eteen, kaksi taakse - vai miten se menikään

Koirat odottelee pihassa, että emäntä saa kahvinsa juotua. Emännällä ei ole tietoa onko Takku jo käynyt jossakin. Huolimatta aitojen korjailuista, Takku hyppelee edelleen niiden yli. Mutta jotain se on oppinut. Joskus huomaan aamulla ikkunasta, että Takku pellolla. Kiroilen, mutta juon silti kahvini rauhassa. Ja kun menen ulos,siellä on pihassa kaksi kilttiä koiraa.

Tänään joutsenet muuttivat aidan takana olevalle pellolle. Ei kun harjoittelemaan yhdessäeloa. Otin Takun pitkään naruun, Nukka irrallaan sehän osaa käyttäytyä.Kun pääsemme pellon laitaan, Nukka syöksyy haukkuen päin joutsenia!!! Lähes seitsemän vuotta se on ollut joutsenvarma koira. Karjun kurkku suorana ja Nukka pysähtyy. Joutsenet häipyvät -se siitä oppitunnista. Palataan pihaan. Hiljaa mielessäni toivon, että joutsenet ottaisivat opikseen ja pysyisivät toisella  pellolla. Virhe, virhe, koska vierellä kulkee ajatuksenlukija- koira Nukka. Illalla joutsenet ovat palanneet ja ottaneet mukaansa pari tuttuaan. Päästän Nukan iltaruuan jälkeen ulos ja tulen sitten Takun kanssa pihaan - jolloin Nukka ryntää aidalle haukkumaan joutsenia.Ja eräs taas karjuu. Laitan koirat tarhaan, pidän t-tauon, vien aasin ja lampaat sisätiloihin. Otan molemmat koirat naruihin ja menemme yhdessä aidan viereen katsomaan ja kuuntelemaan joutsenia. Istumme hipihiljaa kevätillassa, kalpea kuun puolikas taivaalla. Joutsenetkin hiljenevät. Takku on tullut siihen tulokseen, että joutsenet ovat jotain tosi vaarallista.Se istuu puoliksi sylissäni.

Vaikka agility-keppien idea ei olekaan vielä täysin selvinnyt Takulle, on se kuitenkin saanut suuren oivalluksen.
Takkuhan rakastaa  ihmisiä ja mielihyvin hyppii suutelemaan kaikkia, kaikkia.Kovasti on koetettu opettaa, että alas, alas niin saa rapsutusta. Oltiinpa päivänä muutamana kylillä. Palattiin kaupan parkkipaikalle ja siinä oli joukko mopopoikia. Ohitettiin pojat sen verran läheltä, että Takku ennätti istahtaa yhden pojan viereen ja nostaa katseensa (täydellinen sivulle tulo). Vihjasin pojalle, että voisi rapsuttaa. Sen poika tekikin, huomiosta  mielissään. Vaan eipä tässä kaikki. Toisella kerralla kylillä tuli vastaan mies, joka Takun lähentymisyrityksen nähdessään teki kutsuvan eleen .Päästin siis Takun tervehtimään - ja se somasti sivulle istumaan.

Eläimiä metsässä ja pihassa

Nukka ja Takku ovat  nauttineet mukavista koiraseuralaisista metsässä. Porokoirien kanssa päästiin vihdoin metsään - kiitos valoisten iltojen. Neljän koiran lauma kävi tarkistamassa metsäalueen hyvin laajasti. Takun pää oli sekaisin vielä seuraavana päivänä - oli niin jännää ja kivaa.
Vappu-koira liittyi seuraamme alkuviikosta. Vappu on lähikoira, joten kaikkien koirien lenkit olivat lyhykäisiä.

(kuvat Vapun emäntä)










Koko porukka , nuoriso johtaa joukkoa.

Takku ja Vappu

Takku harjupolulla.

Pihassa Vappu ilmaisee mielipiteensä Rikka-aasista.


















Rikan kanssa olemme kaksistaan käyneet lisälenkeillä. Rikka on  laihdutuskuurilla.
Näiden kävelyretkien hyöty on kylläkin kyseenalainen - Rikka näet syö koko ajan! Tien viereltä risuja, metsästä sammalta ja ruohoa.

Eilen vietin koko iltapäivän remonttihommissa. Laittelin aitoja kuntoon. Porttien päälle rakentelin lisäosia. Elosalama-Takkua on mahdotonta vahtia! Nyt pitäisi olla tarpeeksi korkeat esteet. Olihan ne tarpeeksi korkeat, mutta ei kyllin tiiviit. Pistäydyin sisällä ja kun palaan, huomaan pellolla vaalean koiran (onneksi Takun erottaa hyvin maastosta). Takku tuli kyllä vauhdilla pihaan , kun huutelin, että " äkkiä pihaan". Samalla se paljasti , mistä oli livahtanut. Hyppäsi aidan läpi - siinä oli koiran kokoinen kolo. Nyt se kolo on tukittu.

Pihaeloa.
Lampaat ja Takku virkeinä.

Rikka seisoo paikallaan ja vartioi Nukan unta.