Tuhlaajapojan paluu

Viikon tärkein uutinen on Lallin paluu. Myöhään perjantai-iltana kuului nau'untaa oven takaa - ikkuna olisi kyllä ollut auki. Sieltä tuli Lalli retkiltään, söi ja söi, puski ja puski. Sitten meni ulos. Mutta ennen nukahtamista tunsin, että jokin matalasti kehräävä asettui jalkojeni päälle nukkumaan. Nyt Lalli on pysytellyt näkyvillä.
Takku tietysti touhotti Lallin kimppuun ja sai käpälästä/kynnestä. Eikä yrittänyt uudestaan lähestyä. Takku hämmentyi tapahtumasta niin, että meni eka kertaa oma-aloitteisesti häkkiinsä nukkumaan.

Syksyähän se kissan kotiinpaluu merkitsee. Toinen syksyn merkki on se, että Rikka lähtee kävelylle.

Takku on mukana narussa - opetellaan pysymään irti Rikan jaloista.

Vappu emäntineen kävi tutustumassa uutuuteemme(kuva M.Nurmela).
Alku-ujostelun jälkeen Takku oli valmis leikkiin.
Naapurin Lempiä ja Hilppaa on tavattu. Hilppa ei pennusta piittaa, mutta Lempi virittää leikkiä. Nukka suhtautuu hyvin epäluuloisesti Lempin suhteisiin Takun kanssa. Se murisee ja uhkailee Lempiä. Kun kiellän sitä, se heittäytyy muka alistuneena eteeni, mutta seuraa silmä tarkkana mitä Lempi tekee. Porokoirapojat saavat seurustella vapaasti Takun kanssa ja Aihki tietysti saa murista Takulle tahtonsa mukaan. Takku liehuu Aihkin lähellä: huomaa minut, huomaa minut.

Takku alkaa olla jo koiran näköinen. iLikkuessakin ottaa jo juoksuaskeleita eikä vain pompi.
 Ja kaikki pitää saada hallintaan:

onneton lelukettu

viaton lammas

pihanvaltiatar (ent.?) Nukka

Joko voi tulla? (Kuva M. Nurmela)