"Ethän syö yksin" ynnä muuta

Teimme retken kaupunkiin Vapun ja emäntänsä kanssa. Retken huippukohta oli picnic järven rannassa, ympärillä ihmisiä ja koiria.Nautiskelin kahvia ja suklaakeskiä, kun tunsin olkapäällä keveän kosketuksen. Vappuhan se siinä muistutti, että "ethän syö yksin".



Kuva M.Nurmela

Takulla on vielä vähän harjoittelemista hihnakäyttäytymisessä, mutta katsekontakti on hallinnassa!

Kotikäyttäytymisessä on edistystä tapahtunut nukkumisasioissa. Takku menee häkkiinsä nukkumaan kehoituksesta, siis illalla. Yhtenä iltana meni ilman kehoitusta: kun sammutin telkkarin, Takku nousi ja meni häkkiinsä. Jo monena aamuna, minä olen herännyt ensimmäisenä ja kello reilusti yli seitsemän.

Takku on oppinut jo sohvakoiraksi. Takku lähettää terkkuja emälleen - ei tarvitse huolestua liiallisesta puhtaudesta!

Hurjaa menoa on ohjelmassa monta kertaa päivässä. Kohteena kissat, lampaat, aasi tai mikä vaan. Pitkä naru on hyvä apuväline, luulisin. Kun hoidan Rikkaa, koirat ovat omassa tarhassaan. Päästän ne sitten pois laittaen Takun naruun, lampaat ja Rikka etupihalla. Olen varma, että Nukka on ymmärtänyt tavoitteeni. Se nimittäin tätä nykyä tarhasta päästyään, johdattaa lelulla Takun pihan toiselle puolelle.
(Tässä välissä kävin katsomassa mikä on, kun Takku kiljuu Nukan kuritettavana. En keksinyt syytä ja tilanne ohi. Jaa,jaa. )
Takku pystyy välillä ihan rauhalliseen eloon lampaiden kanssa. Lampaat olivat katoksen luona, seisoskellen ja maaten. Takku juoksi paikalle, pysähtyi, mietti ja otti kepin suuhunsa ja meni sitten lampaiden luo.

Voisko tää levätä?

No, ei sitten!

Uusia peltoja on avautunut kävelyreiteiksi ja myyrämaiksi.











Eilen saimme kuntoon repsahtaneet aidat ja särkyneet portit. Nyt voi syksy tulla - syksyllä jos milloin ruoho on vihreämpää aidan toisella puolellaja huterien porttin takana.

Kaikessa hulinassa kukkamaakin on riehaantunut ja villiintynyt. Kukkii kuitenkin.