Leppoisaa äitien ja emojen päivää

Kamarin perällä nukkuu pulleita ja kiiltäviä koiran lapsia.
Merkkejä alkaa ilmaantua kasvoihin ja koivet saavat erilaisia värityksiä.

Pentujen luovuus ilmenee erilaisissa kasautumismalleissa.

Emo nauttii kesästä - ja rauhasta - pihanurmikolla.

Kissatkaan eivät jaksa riehua. Tosin metsästäjä Edith on aina valppaana.





Eilen olikin sitten toimintaa moneen päivän edestä, huh.

Oli suunnitelmissa, että Rikka muuttaisi uuteen kotiin, toisen aasin kaveriksi, tähän lähistölle. Hakijoiden saapuessa Rikka tuli iloisena heitä tervehtimään . Sitten se teki jostakin päätelmän, että nyt ei kaikki ole kohdallaan. Se riutaisi itsensä pakosalle. Tuli kyllä nätisti takaisin, kun kävin sen hakemassa. Mutta hevosvaunuun se ei halunnut mennä ja kun se lopulta sinne saatiin, se meni niin paniikkiin , että oli pakko luovuttaa. Päästin Rikan vapaaksi ja se juoksi vauhdilla omalle paikalleen katokseen. Mitä opimme tästä - ihminen päättää, aasi säätää. Oikeasti tietysti tarvitaan harjoittelua ja totuttelua, siitä on vuosia kun Rikka on viimeksi ollut auton kyydissä.

Lampaat tulivat oitis katsomaan paikalleen palanutta Rikkaa - huh selvittiin säikähdyksellä.

Emännän olo oli hyvin lammasmainen..........